Koronavirus i Sápmi

Korona-njoammun lassána

Sadjásaš dearvvašvuođadirektevra, Espen Rostrup Nakstad, duođašta NRK:i ahte Covid-19 njoammun dál lassána.

– Buohcciviesut dieđihit ahte eanet olbmot dál buhcet koronavirusa geažil. Maiddái nuorvvu lassána dál go lea čakča, lohká Nakstad.

Son ii jáhke dattetge nu olu olbmuid buohccát nu garrasit go maid álggos dahke, go koronavirus njoammugođii moadde jagi dassái.

– Go juo stuorra oassi álbmogis lea boahkuhuvvon de leat dál mealgat unnit olbmot geat gevvet buohccivissui dán virusa geažil, lohká son.

Long-covid vaikko ii leat koronabuohcci leamaš

Dutkan mas 500 nuora 12 ja 25 jagi leamaš mielde čájeha ahte sihke sii geat leat koronabuohccin leamaš ja sii geain ii leamaš korona, sáhttet leat long-covid buohcci. Dán čállá Aftenposten.

Vuđolaš dutkan Norggas čájeha ahte bealli sis geat leat koronabuohccit leamaš, sis lei maid long covid. Dutkamis maid leat gávnnahan ahte seamma boađus lea nuoraidgaska geat eai leat goassige koronabuohccit leamaš, bealli sis buohcan long- covidan.

Dát long-covid lea bártit mat koronavirusa geažil lea bistán unnimusat guokte mánu, muhto hehten olbmuid beaivválaš doaimmain.

– Dát dutkan čájeha ahte dálá long-covid definišuvnnain de sáhttá seamma váttuid ožžon vaikko ii leat koronavirus infekšuvdna leamaš, ja nu berrešii rievdadit namahusa ja definišuvnna. Dán lohká son gii lea jođihan dutkama, professora Vegard Bruun Bratholm Wyller.

Koronabárru dán hávvái nohkan

Dán háve lea dál koronabárru nohkan, muhto goitge bohtet olbmot njoammuduvvot. Ja ođđa koronabárru soaitá fas boahtit loahpas dálvet, dahje giđđat, nu dieđiha Álbmotdearvvašvuođainstituhta.

Maŋemus vahkkuid leat njoammumat njiedjan, ja dál eai leat nu olu olbmot buohcciviesuin covid-19 geažil, nu čállá instituhtta vahkkosaš raporttas. Juovllaid áiggi leavvagođii ges vuoiŋŋahatvuolši, muhto dat njoammun maid njiejai jođđajagimánus.

Dán jagi vuosttaš vahkkuin njiejai olu influeansanjoammun ja RS-virusnjoammun. Maiddái eai leat šat nu olu olbmot buohcciviesuin korona geažil. Muhto lea eahpečielggas movt epidemiijat dálvvi mielde leavvagohtet, nu čállá instituhtta.

Influeansa leavvá

Badjel 2.000 olbmo ledje buohcciviesuin influeansa, vuoiŋŋahatinfekšuvnna dahje covid-19 geažil, Dearvvašvuođadirektoráhta dieđuid mielde.

Veahkke-dearvvašvuođadirektevra Espen Rorstrup Nakstad duođašta NTBii ahte njoammun ain leavvá. Álbmotdearvvašvuođa váldodoavttir Preben Aavitsland muitala ahte 338 pasieanta ledje buohcciviesuin covid-19 dihte, 228 pasieanta gis RS-virusa dihte ja 532 pasieanta influeansa dihte mannan vahkku

Bálkestit boahkuid

Dearvvašvuođainstituhtta lea ferten bálkestit 1,7 miljovnna koronaboahkkoávdnasa dán jagi go olbmot eai váldde njealját boahkuid. Badjelaš mánu leat ollesolbmot sáhttán fitnat boahkuheamen iežaset njealját geardde, muhto eai leat gallis vuollel 65 jagi dahkan dan. Eai leat nu ollugat geat leat váldán dábálaš influeansaboahkuidge, čállá Aftenposten. Buohkat riskajoavkkus ja badjel 65 jagi ávžžuhuvvojit njealját boahkuheami váldit.