Oktanuppelot duopmára galget mearridit gii eaiggáduššá Kárášjoga eatnamiid, 5300 njealjehasmehtera viidosaš guovllu.
Dábálaččat dubmejit vihtta duopmára Alimusrievtti áššiin, muhto go leat erenoamáš stuorra dahje dehálaš ášši, de dubme Alimusrievtti stuorrakámmár. Dalle leat oktanuppelot duopmára mat dubmejit.
Earret eará Kárášjoga ássit geaid gielda ovddasta, Kárášjoga sámesearvi, gilisearvvit ja earát leat vuoitán áššis guovtti vuorus.
Maŋimuš ja loahpalaš mearrádus dahkko dalle go Alimusriekti lea cealkán duomus.
Dás čilget mas lea sáhka (dárogillii).
Leatgo Kárášjoga sámit, geat leat gártadan alcceseaset eanavuoigatvuođaid?
Vai leat go buot gieldda ássit?
Goalmmát bealli lea Finnmárkkuopmodat, mii hálddaša eanaš Finnmárkku meahci.
Dan mearridit dát oktanuppelot duopmára
Masá buot Alimusrievtti duopmárat, geat gieđahallet Kárášjoga-ášši, leat dubmen eará áššiid Alimusrievttis.
Viđas sis dubmejedje Unjárgga-áššis 2018s. Dat ášši lei okta Finnmárkkokommišuvnna vuosttaš áššiin mat manne gitta Alimusriektái.
Vihtta duopmára gieđahalle maid Fovse-ášši 2021:s.
Dás oainnát mo sii leat dubmen eará sámi áššiid Alimusrievttis.
Toril Marie Øie
Alimusrievtti justitiarius, Alimusrievtti alimus jođiheaddji 2016:s rájes.
Alimusrievtti duopmár 2004 rájes.Son jođiha alimusrievtti riektešiehtadallamiid.
Ná lea son dubmen eará sámi áššiid:
Fovsen-ášši: Alimusrievtti stuorrakámmár celkkii ovttajienalaččat ahte Roan ja Stoerretjahke bieggafápmorusttegiid huksen rihkku boazosápmelaččaid kulturdoaimmahanvuoigatvuođaid. Diggi ii dohkkehan huksenlobiid.
Váibmočuggen-ášši: Ášši lei dan birra go giehtadedje bohcco. Alimusriekti gieđahalai ahte lea go giehtadeapmi suddjejuvvon árbevierru, man ovddas ii sáhte ráŋggáštuvvot elliidsuodjaluslága bokte. 2008:s celkkii Alimusrievtti eanetlohku, golmmas vihtta duopmáris, ahte dát vuohki njuovvat rihkku elliidsuodjaluslága. Øie lei dán eanetlogus.
Wenche Elizabeth Arntzen
Alimusrievtti duopmár 2014 rájes.
Ná lea son dubmen eará sámi áššiin:
Stiertná-ášši: Boazoeaiggádat gáibidedje Stiertnás muhtun osiide oamastanvuoigatvuođaid. Finnmárkkukommišuvdna hilggui gáibádusaid 2021:s ja meahcceduopmustuolus. 2016:s hilggui Alimusriekti dáid gáibádusaid ovttajienalaččat.
Ráinna-ášši2017:s: Boazoeaiggádat stevdnejedje geaidnokántuvrra go eai lean guorahallan Juonuori-geaidnooktavuođa váikkuhusaid Gálssa suohkanis. Unnitlohku doarjjui boazoeaiggádiid, ja oaivvildedje ahte geaidnokantuvra lea geatnegahtton guorahallat váikkuhusaid. Artnzen lei dán unnitlogus.
Espen Bergh
Alimusrievtti duopmár 2016 rájes.
Ná lea son dubmen eará sámi áššiin:
Unjárgga-ášši: Unjárgga gilisearvi gáibidii hálddašanvuoigatvuođaid Suovvejohvuomi meahccái, maŋŋá go Finnmárkkukommišuvdna dohkkehii báikeolbmuid vuoigatvuođaid. Gilisearvi vuittii meahcceduopmustuolus, muhto Alimusrievttis 2018:s vuoittáhalle. Alimusriekti lei ovttajienalaš.
Femunden-ášši: Hedemárkku eanaeaiggádat váide Femund sijte boazoeaiggádiid, go čuoččuhedje ahte bohccot bilidedje eatnamiid ja danin gáibidedje mávssu dáid bilidemiid ovddas. Alimusrievttis vuittii orohat muhtin muddui, muhto ášši máhcahuvvui lágamanneriektái ođđasis meannudeapmái. Alimusriektii bivddii rievdadit boazodoallolága duomus. Duopmu lei ovttajienalaš.
Jovsset Ánte Sara-ášši: Sara biehttalii geahpedeames ealus 75 bohccui. Alimusriekti gávnnahii ahte geahpedanmearrádus lei lobálaš. Njealjis viđa duopmáris oaivvildedje ahte dát ii rihko Sara vuoigatvuođaid. Bergh lei oassin eanetlogus.
Ráinna-ášši: Boazoeaiggádat stevdnejedje geaidnokántuvrra go eai lean čielggadan Gálssa suohkana Langsund-oktavuođa váikkuhusaid. Boazoeaiggádat vuoittahalle. Alimusrievtti unnitlohku doarjjui boazodoalu ja oaivvildii ahte geaidnokántuvrra lea geatnegahtton čielggadit váikkuhusaid. Bergh lei unnitlogus.
Stiertná-ášši: Boazoeaiggádat gáibidedje oamastanvuoigatvuođa osiide Stiertnás. Vuos hilggui Finnmárkkukomišuvdna gáibádusaid 2012:s ja de meahccedupmustuollu. Ovttajienalaš Alimusriekti ge hilggui gáibádusa 2016:s.
Sárevuomi-ášši: Boazosápmelaččain Ruoŧa bealde lea boazodoallo-vuoigatvuođat guovlluide Norgga bealde, celkkii Alimusriekti jagi 2021, Sárevuomi-áššis. Njealjis viđa duopmáris gávnnahedje ahte čearus leat priváhtarievttálaš vuoigatvuođat guovlluide, doloža rájes geavaheami vuođul. Bergh lei oassin eanetlogus.
Bartahuksen goahtunguovllus: Orohat manai diggái eanaeaiggáda vuostá gii lei ožžon dohkkehuvvot bartahuksenplánaid orohaga giđđa-, geasse- ja čakčaguohtumiidda. Alimusriekti celkkii 2017:s ahte huksen ii mielddisbuvtte mearkkašahtti vahága boazodollui. Riekti maid celkkii ahte váttisvuođat dađistaga huksema oktavuođas ferte gieđahallot politihkalaš dásis. Duopmu lei ovttajienalaš.
Per Erik Bergsjø
Alimusrievtti duopmár 2012 rájes.
Ná lea son dupmen eará sámi áššiid:
Fovse-ášši: Alimusriekti celkkii ahte bieggafápmorusttegiid Roan ja Storheia huksen rihkku boazoeaiggádiid vuoigatvuođa kulturdoaimmaheapmái. Lobit eai dohkkehuvvon. Alimusrievtti stuorrakámmár lei ovttajienalaš.
Unjárgga-ášši: Unjárgga gilisearvi gáibidii hálddašanvuoigatvuođaid meahccevalljodahkii Suovvejohvuopmái, maŋŋá go Finnmarkkukommišuvdna dohkkehii báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid. Gilisearvi vuoittáhalai. Alimusrievtti plenuma 17 duopmárin lei ovttajienalaš.
Jovsset-Ánte Sara ášši: Sara biehttalii geahpedit ealus 75 bohccui. Alimusriekti gávnnahii ahte geahpedanmearrádus lei lobálaš. Njealjis vihtta duopmáris oaivvildedje ahte dát ii rihko Sara vuoigatvuođaid. Bergsjø lei oassin eanetlogus.
Stiertná-ášši: Boazoeaiggádat gáibidedje oamastanvuoigatvuođa osiide Stiertnás. Finnmárkkukomišuvdna hilggui álggos gáibádusaid 2012:s ja meahccedupmustuolus. Ovttajienalaš Alimusriekti hilggui gáibádusa 2016:s.
Boazologu unnideapmi: Boazoeaiggát stevdnii orohaga go orohatstivra lei mearridan galle bohcco juohke siidaoasis galggai leat. Alimusriekti gávnnahii 2019:s ahte orohatstivrras ii leat váldi mearridit juohke siidaoasi boazologu. Guovtti duopmára uhcitlohku oaivvildii ahte mearrádus lei lágalaš. Bergsjø lei oassin eanetlogus.
Henrik Bull
Alimusrievtti duopmár 2011 rájes.
Son dubmii Fovse-áššis 2021:s.
Alimusriekti celkkii ahte bieggafápmorusttegiid Roan ja Stoerretjahke huksen rihkku boazoeaiggádiid kulturdoaimmahanvuoigatvuođa. Lobit eai dohkkehuvvon.
Alimusrievtti stuorrakámmár lei ovttajienalaš.
Ingvald Falch
Alimusrievtti duopmár 2015 rájes.
Ná lea son dupmen eará sámi áššiid:
Unjárgga-ášši: Unjárgga gilisearvi gáibidii hálddašanvuoigatvuođaid meahccevalljodahkii Suovvejohvuopmái, maŋŋá go Finnmarkkukommišuvdna dohkkehii báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid. Gilisearvi vuoittáhalai. Alimusriekti 17:in duopmáriin lei ovttajienalaš.
Fosve-ášši: Alimusriekti celkkii ahte bieggafápmorusttegiid Roan ja Stoerretjahke huksen rihkku boazoeaiggádiid kulturdoaimmahanvuoigatvuođaid. Huksenlobit eai dohkkehuvvon. Alimusrievtti stuorrakámmár lei ovttajienalaš.
Jovsset-Ánte Sara ášši: Sara biehttalii geahpedeames ealus 75 bohccui. Alimusriekti gávnnahii ahte geahpedanmearrádus lei lobálaš. Njealjis viđa duopmáris oaivvildedje ahte dát ii rihko Sara vuoigatvuođaid. Bergh lei oassin unnitlogus, ja áidna duopmár gii dorjjui Sara.
Hilde Indreberg
Alimusrievtti duopmár 2007 rájes.
Ná lea son dubmen eará sámi áššiin:
Unjárgga-ášši: Unjárgga gilisearvi gáibidii hálddašanvuoigatvuođaid meahccevalljodahkii Suovvejohvuopmái, maŋŋá go Finnmarkkukommišuvdna dohkkehii báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid. Gilisearvi vuittii meahcceduopmostuolus, muhto Alimusrievttis 2018:s vuoittahalle ovttajienalaččat.
Jovsset Ánte Sara -ášši: Sara biehttalii geahpedeames ealus 75 bohccui. Alimusriekti gávnnahii ahte geahpedanmearrádus lei lobálaš. Njealjis viđa duopmáris oaivvildedje ahte dát ii rihko Sara vuoigatvuođaid. Indreberg lei oassin eanetlogus.
Stiertná-ášši: Boazoeaiggádat gáibidedje oamastanvuoigatvuođa osiide Stiertnás. Finnmárkkukommišuvdna hilggui álggos gáibádusaid 2012:s ja Meahcceduopmostuolus. Dá lei vuosttas ášši mii meannuduvvui diggevuogádagas, mii ásahuvvui Finnmárkkulága bokte. Ovttajienalaš Alimusriekti hilggui gáibádusa 2016:s.
Thom Arne Hellerslia
Alimusrievtti duopmár 2023 rájes.
Sus eai leat dássážii leamaš sámi riekteáššit alimusrievttis. Son álggii doibmii mannan čavčča.
Kristin Normann
Alimusrievtti duopmár 2010 rájes.
Son dubmii Unjárgga-áššis.
Unjárgga gilisearvi gáibidii hálddašanvuoigatvuođaid meahccevalljodahkii Suovvejohvuopmái, maŋŋá go Finnmarkkukommišuvdna dohkkehii báikkálaš olbmuid vuoigatvuođaid.
Dá lei okta dain vuosttas Finnmárkokommišuvnna áššiin, mat manne gitta Alimusriektái. Gilisearvi vuittii Meahcceduopmustuolus, muhto Alimusrievttis 2018:s vuoittahalle ovttajienalaččat.
Arne Ringnes
Alimusrievtti duopmár 2014 rájes.
Som dubmii Femunden-áššis 2018:s.
Hedemárkku eanaeaiggádat váide Femund sijte boazoeaiggádiid, go čuoččuhedje ahte bohccot bilidedje eatnamiid ja danin gáibidedje mávssu dáid bilidemiid ovddas. Alimusrievttis vuittii orohat muhtin muddui, muhto ášši máhcahuvvui lágamanneriektái ođđasis meannudeapmái. Alimusriekti baicca bivddii duomus rievdadit boazodoallolága.
Duopmu lei ovttajienalaš.
Kine Elisabeth Steinsvik
Alimusrievtti duopmár 2019 rájes.
Ná lea son dubmen eará sámi áššiin:
Fovse-ášši: Alimusriekti celkkii ahte bieggafápmorusttegiid Roan ja Stoerretjahke huksen rihkku boazoeaiggádiid kulturdoaimmahanvuoigatvuođaid. Lobit eai dohkkehuvvon. Alimusrievtti stuorrakámmár lei ovttajienalaš.
Boazologu unnideapmi: Boazoeaiggát stevdnii orohaga go orohatstivra lei mearridan galle bohcco juohke siidaoasis galggai leat. Alimusriekti gávnnahii 2019:s ahte orohatstivrras ii leat váldi mearridit juohke siidaoasi boazologu. Guovtti duopmára uhcitlohku oaivvildii ahte mearrádus lei lágalaš. Steinsvik lei oassin eanetlogus.
Ođasmahttojuvvon 29.02.2024 dii. 14.25: Alimusrievtti duopmár Wilhelm Matheson ii leat dupmejeaddji dán áššis nu mo NRK álggos čilgii. Dan sadjái Thom Arne Hellerslia lea ášši duopmár.
