Suopma áiggošii «lohkagoahtit» man ollu luosat gorgŋot Detnui

Suoma ráđđehus dat dáhtošii čielgasabbot diehtit man ollu luosat duođaid gorgŋot Detnui, ja leat evttohan 490.000 euro (4,7 milj. no ru) daid bargguide. Iskamat galget čađahuvvot earret eará čáhcevuloškámeraiguin.

• Loga maid: Suoma Sámediggi guoddala Deanosoahpamuša

Buolbmátjávrri guolástusgotti jođiheaddji Jávrri Juhán Niillas (Niilo Aikio) mielas dat lea buorre ođas.

– Muhto ruhtajuolludeami sáhttá maid áddet nu ahte dálá registreremat eai muital duohtavuođa. Ođđa Deanosoahpamuš soaitá dan geažil leat vuođđuduvvon eahperehálaš loguid ala, Jávrri Juhán Niillas lohká.

Go ráđđehus dál juolluda ruđaid luossalohkamiidda, de dat su mielas attášii liibba máhcahit ruovttoluotta ášši, ja álggahit ođđa šiehtadallamiid rivttes loguid ektui.

Kámerat sajis boahttá geassái

Luossalohkanbarggut doaivumis álggahuvvojit boahtte geasi.

– Buoret maŋŋit go ii goassige, vástida ráđđehusbellodaga (Guovddášbellodaga) riikkabeaivveáirras, lappilaš Eeva-Maria Maijala.

Son lea ovttaoaivilis ahte dákkár iskamat livčče galgan dahkkojuvvot ovdal go Suoma ja Norgga ráđđehusat vuolláičálle Deanočázádaga soahpamuša.

– Hui olusat eahpidit dálá loguid. Árvvoštallamat dahkkojuvvojit dan ektui man olu luosat goddojuvvojit, ii man ollu luosat duođaid gávdnojit Deanus, čilge Maijala.

Vostálastá ođđa Deanosoahpamuša

Vaikko lea duhtavaš ruhtajuolludemiin, de Riikkabeaivvis lihkká áigu jienastit vuostá Deanosoahpamuša ođđa árvalusa.

– Suoma ráđđehus háliidii maŋidit vuolláičállima jagiin. Muhto Norgga eiseválddit eai miehtan dasa, čilge Maijala.

Su mielas soahpamušas leat unnán váldán vuhtii guovllu olbmuid beroštumiid.

– Earret eará dan dihtii dat ii leat buorre láhka, vástida Maijala.

Doaivu leat jeđđehussan

Son dattege doaivu ruhtajuolludeami luossalohkamiid sáhttit jeđđet Deatnogátti ássiid.

– Dalle goit buorebut sáhttit oaidnit mii duohtavuohta lea luossahivvodaga hárrái, Maijala čilge.

Maiddái eará Lappi leana riikkabeaivveáirasat leat dovddahan vuostehágu.

– Deanu ođđa guolástussoahpamuš lea huksejuvvon dušše árvádallamiid vuođul. Dat ii leat buorre politihkka, lohká Guovddášbellodaga lappilaš riikkabeaivveáirras Mikko Kärnä Yle Sápmái.

– Buorre gal, muhto..

Deanočázádaga guolástushálddahusa stivrrajođiheaddji Steinar Pedersen mielas lea buorre jus ruhtajuolludeami ulbmil leš buoridit luossahálddašanvuođu.

– Mađe eambbo dieđuid oažžut luossanális, dađe buoret vuođu dat addá hálddašeapmái, Pedersen vástida.

Muhto bidjá čielga eavttu:

– Buot dutkamat mat biddjojuvvojit johtui, galget ráđđádallojuvvot Suoma ja Norgga beale vuoigatvuođalaččaiguin. Muđui dain ii leat makkárge legitimitehta, vástida Steinar Pedersen.