Sámi filbmabargui lasi ruhta: – Nie stuorra lasáhus ovtta jagis nubbái ii leat dábálaš

– Vuoi hearrán man buorit ođđasat! Nu suohtas! Dien in lean gullan ge.

Filbmainstituhta direktevra Anne Lajla Utsi lei hui ilus go NRK Sápmi čuojahii sutnje lávvordaga.

Son lea Dubaias logaldallamin stuorra konferánssas.

Ii ge lean vuordimin gal dákkár dieđu.

– Guokte miljovnna ruvnnu. Nie stuorra lasáhus ovtta jagis nubbái lea hui buorre. Dat ii leat dábálaš, lohká Utsi.

– Barget buorre barggu

Vuossárgga almmuha ráđđehus lassievttohusaid boahtte jagi stáhtabušehttii.

Sii leat lohpidan nannet sámi kultuvrra.

– Sámi filmmaid bokte lea vejolaš nannet sámi gielaid, čalmmustahttit sámi kultuvrra ja maiddái jávkadit stereotypiiaid sámiid birra. Ná maid nannejuvvo oppalaš filbmabuvttadeapmi Norggas, lohká kultur- ja dásseárvoministtar Anette Trettebergstuen.

Son rámida Internašunála sámi filbmainstituhta (ISFI).

– Sii barget hui buorre barggu ja mii dárbbašat ain lasi sámi filmmaid. Danne evttohat ge dán lasáhusa, lohká ministtar.

• Loga maid: Sámi filbma sáhttá vuoitit Oscar-bálkkašumi

Sámi kultuvra beaggá

Trettebergstuen mielas lea maid illudahttit oaidnit ahte sámi kultuvra beaggá viidát.

– Sámi kultuvra ii leat goas ge ovdal leamaš nu bivnnut ja čalbmáičuohcci go dál, ii ge dušše Norggas muhto maiddái muđuid máilmmis. Dalle lea dehálaš ahte ráđđehus ge láhčá sámi kulturbargiide vejolašvuođa olahit viidát, vai máhttu sámi kultuvrra birra lassána, lohká stáhtaráđđi.

Dien leat sámi filbmabargit ge vuohttán.

– Erenoamážit guokte maŋimuš jagi lea beroštupmi sámi ja álgoálbmot filmmaide sakka lassánan máilmmis. Ja sámi filmmat han leat maid vuoitán bálkkašumiid, lohká Utsi.

Son jáhkká ahte sámiid ovttasbargu Disney filbmafitnodagain maid lea lasihan sámi kultuvrra beaggima.

• Loga maid: Sámi stuorámus akšuvdna galgá dál šaddat guhkesfilbman

Stuorra vuordámušat

Internašunála sámi filbmainstituhta oppalaš bušeahtta lea dál badjelaš 9 miljovnna ruvnnu.

Vaikko boahtte jagi soitet oažžut stuorábuš lasáhusa, de váilu ain olu ruhta ovdalgo ásahusas livčče dat supmi mii dárbbašuvvo dássedis filbmabuvttadeapmái, lohká Utsi.

– Guhkes filbma máksá 20 miljovnna ruvnnu, unnimusat. Nu ahte dan ektui de lea dieđusge guokte miljovnna ain unnán. Muhto dáinna lasáhusain čájeha goit ráđđehus ahte sii vuoruhit sámi filbmabarggu, lohká son.

Filbmainstituhta mihttu lea oažžut 50 miljovnna ruvnnu jahkásaš bušeahttan.

• Loga maid: Vuosttaš sámi guhkesfilbma mánáide

Kulturministtar deattuha ahte sii eai dán jagi olle nannet buot beliid sámi servvodagas. Sii galget oanehis áiggis veahá divodit ovddit ráđđehusa bušeahttaevttohusa.

Utsi goit sávvá ahte ráđđehus oppalaččat maid nanne Sámedikki ekonomiija.

– Go juo ráđđehus lohká ahte áigot sámi kultuvrra nannet, de vuorddán ahte Sámediggi oažžu buori lasáhusa kulturdoaimmaide. Dál leat nu olu sámi ásahusat mat ožžot unnán doarjagiid, ja gártet prošeaktaruđaid ohcat, lohká Utsi.