– Manne edtjem pilgrimefeelemisnie mïnnedh juktie böötedh jïh bueriedidh, Jupmelen aarmojne. Manne håkesjem dïhte maahta likteme- jïh jealajehtemefealadimmine viehkiehtidh, mij joe lea aalkeme, paave sov aejlegerohkelassen minngiegietjesne jeehti Vatikanesne.
Ov-mïerhkeldh kroepth
Dæjman gellie ov-mïerhkeldh kroepth byjrehtallin båeries internaateskuvlen bïjre British Columbijesne. Doh jeenjemes dejstie lin maanijste.
BBC tjaala, ovrehte 150.000 maanah mah dagkerh skuvline veedtsin bïjre jarkan Canadasne jaepiej 1863-1996.
Dah sijjen hïejmijste vaaltasovvin akten öörnegen gaahvtan mij lij akte vuekie byjjesfaamoen pryövenasseste almetjidie assimileeredh.
Kulturelle åålmegebuvveme
Jaepien 2008 Canadan staateministeere Steven Harper gaajhkesidie gaatelassji mejtie staate lij trumhpiestamme internaateskuvlesne vaedtsedh, jïh akte saetniesvoete- jïh liktemekommisjovne tseegkesovvi.
Jaepien 2015 kommisjovne sov reektehtsem åehpiedehti jïh jeehti dïhte mij internaateskuvline sjugniehtovvi lij «kulturelle åålmegebuvveme».
Ïeskeres gaavnoeh
Kommisjovnen åvtehken mietie, Murry Sinclair, dle maanah dan noere goh 3 jaepien båeries sijjen eejhtegijstie vaaltasovvin jïh skuvlide seedtesovvin gellie tåvsenh kilomeeterh sijjen hïejmijste.
Kommisjovne aaj gaavneme dah idtjin åadtjoeh sijjen fuelkiem, gïelem jih kultuvrem dååjredh. Lohkehtæjjah jïh rektovrh aaj jeejnesh dejstie maanijste daaresjamme dovne fysiske jïh seksuelle.
Aervede gellie tåvsenh maanah leah sealadamme skïemtjelassi, nielkien jïh hoksevaanoen gaavhtan. Minngemes jaepien medtie 13.000 ov-mïerehkeldh kroepth gaavneme internaateskuvli lïhke.
– Naakenh leah gijhteles, naakenh tuhtjieh daate joekoen vihkeles, joekoen dah mah leah katolihkh. Naan almetjiidie ij leah saaht guktie hijven goh. Dah tuhtjieh daate teaterinie domtoe, jïh daate ajve lusten gaavhtan dorjesåvva jïh ij naan tjïelke effektem vedtieh, Kisha Supernant, professovre antropologijesne Sveriges Radio jeahta.
