Boazosápmelaš: – Ii miehtan boazologu unnideami vuohkái

Eira gullá Spiertagáisá 14A-orohahki, ja lea válljen cegget ášši orohaga vuostá. Son oaivvilda ahte orohaga mearrádusa man olu juohkehaš badjeolmmoš ferte unnidit boazologu, lea eahpevuoiggalaš.

– Son ii leat goassige dohkkehan beali ealus njuovvat, čuoččuha Eira.

Dán vahkos lea Hålogalándda lágamanneriekti meannudan ášši. Diggegottis vuittii Eira.

Ášši vuolggasadji lea orohaga ollislaš boazologu unnideamis.

Spiertagáisá orohagas ledje 9000 bohcco, ja sii fertejedje njuovvat 6300 bohccui.

Stivra mearridii ahte sis geain lea olu boazu, sii fertejit eanemus oasi njuovvat. Nuoraide ferte ges láhčit dili nu ahte sis lea birgejupmi.

Tor Mikkel Eira ii miehtan dasa ja oaivvilda ahte livčče galgat proseanttaid mielde njuovvat. Dát vuohki gohčoduvvui orohagas «formel-vuohki».

Dát vuohki livččii mielddisbuktit unnit boazologu unnideami Eirai. Formel-vuogi mielde livččii Eira-bearaš šaddan unnidit boazologu dušše 181 heakkain. Dalle ledje báhcit 886 heakka.

Kárášjoga Eira-bearraša siidaoasis ledje giđđaealus 1067 bohcco jagi 2010:s, muhto orohaga ođđa doaibmanjuolggadusaid mielde, fertii bearaš njuovvat measta beali ealus, gitta 539 bohcco rádjai.

• Loga duogáža birra dáppe: Boazodoalli lágasta orohagainnis lágamannerievttis

Váldogažaldat

Lágamannerievtti ášši sugada das movt duopmárat válljejit dulkot diggeášši guovddáš gažaldaga:

• Mihte go buot siidaoasi-eaiggádat boazologu unnideami vuogi maid Spiertagáissá orohatstivra ovddidii 2010 jahkečoahkkimis,?
• Movt orohaga ealu boazologu unnidedje 2010-2013 áigodagas – 9421 bohccos 6300 bohcco rádjai?

Tor Mikkel Eira vástidii dán gažaldahkii vihtanstuolus.

– Mu eadni dohkkehii «formela» maid stivra álggos ovdanbuvttii sutnje, muhto son vuosttaldii vuogi movt stivra mearridii unnidit orohaga ealu, dajai Eira, gii válddi badjelasas váhnemiid oktasaš siidaoasi jagi 2011.

Orohaga stivrra čálli Aslat Máhtte N. Eira vihtanušai ahte orohagas lei ovttaoaivilvuohta unnideami prosessii, ja deattuhii ahte jus oktage siidaoasi-eaiggát ii miehtán stivrra ođđa doaibmanjuolggadusaide, de livčče šaddan gávnnahit eará čovdosa.

Guokte čovdosa

Tor Mikkel Eira ja su advokáhta Per Amundsen deattuhit ahte dat gávdnojit guokte vuogi movt orohat sáhtti unnidit boazologu:

Formel-vuohki ja prinsihpa-vuohki maid orohat stivra loahpa loahpas válljii.

Lágamannerievttis čájehedje dokumeantta mas formel-vuohki ovdanbuktui, ja das bođi ovdan movt siidaoasi-eaiggádat sáhtte proseantta mielde unnidit boazologuset.

Orohat stivrra ovdaolmmoš Per John Anti oaivvildii ahte formela-vuogis lei čállinmeattáhus. Das ii lean sáhka proseantta.

– Die lea dušše formel maid mii ráhkadeimmet, vai mii oaidnit mii ferte dahkot, čilge Anti.

– Formel-vuohki ii livčče doaibman

Ovdaolmmoš deattuha ahte jus formel-vuogis livččii sáhka proseanttas, de ii livčče orohat goasse olahit mearriduvvon boazolohkui.

Danin mearridii stivra eará čovdosa.

– Álggus mii bártideimmet oažžut olbmuid čuovvulit stivrra jurdagiid, muhto loahpas mii gávnnaimet čovdosa movt mii fertet dahkat, dadjá Anti.

Stivra bijai golbma prinsihpa vuođđun 2010 boazologu unnideapmái.

• Siidaoasi-eaiggádat geain leat eanemus bohccot fertejit váldit stuorámus oasi boazologu unnideamis, vai nagodit olahit 6300 logu rádjai.
• Orohaga nuorat geat leat aitto bargagoahtán bohccuiguin galget beassat bohccuid nala. Stivra mearridii ahte sii galget beassat lasihit 250 heakka rádjai, vai sis lea birgenláhki.
• Siidaoasi-eaiggádat geat eai bargga bohccuiguin árgabeivviin, sii fertejit unnidit boazologuset.

Tor Mikkel Eira čilgii dikkis ahte dat lea čielggas ahte váhnemat vuosttaldeigga vuogi maid orohatstivra loahpa loahpas mearridii:

1067 heakkas - 539 bohccui - unnidan 528 bohccui.

Erohus dán guovtti vuogis lea stuoris. Eira-bearaš fertii njuovvat 358 eanet bohcco go stivra válljii prinsihpa-vuogi ovdalii formel-vuogi.