Ovttasbarggus leat mielde Norgga Sámiid Riikkasearvi (NSR), oktasašlisttu NSR/Sámealbmot bellodat (SáB), Guovddášbellodat (Gb), Åarjel-Saemiej Gïelh (ÅaSG) ja Ávjováre Johttisápmelaččaid listu (JSL).
Muohtačalmmit-julggaštus:
Dát sámediggeráđđi lea eanetlohkoráđđi maid NSR/NSR-SáB, Ávjovári Johttisápmelaččaid listu, Åarjel-Saemiej Gïelh ja Guovddášbellodat leat ásahan – dán rájes gohčoduvvon Ovttasbargoguoimmit. Dát julggaštus lea ovttasbarggu politihkalaš vuođđu sámediggeáigodahkii 2017-2021.
Sámi oktiigullevašvuohta nanosmahttá min
Ovttasbargoguoimmit áigot áigodagas jođihit Sámedikki sámi iešmearrideami ja nana sámi oktiigullevašvuođa oainnu vuođul. Mii leat okta álbmot njealji riikkas, mii leat gievrramusat go mii leat čoahkis ja rahčat ovttas, beroškeahttá riikkarájáin. Mii áigut dán sámediggeáigodagas sihkkarastit dássidis stivrra mas maiddá Sámedikki unnitlohku gullo ja lea mielde mearridanproseassain.
Ovttasbargoguoimmit áigot oččodit dakkár servodaga mas buot olbmuin lea seamma árvu beroškeahttá sohkabealis, sojus, oskkus dahje kultuvrralaš ja sosiála duogážis. Doaibmabijut ovttadássásaš Sámi várás fertejit fátmmastit viidát, miellaguottuid duddjoma rájes servodagas, skuvlavuogádagas ja bargoeallimis, gitta bargiid oahpaheami rádjai fidnooahpuin.
Mii bargat árvvusanidettiin luonddu ja dainna ipmárdusain ahte luondu ja biras lea vuođđun boahttevaš buolvvaide. Sámi kultuvra galgá ovddiduvvot viidáseappot sámiid iežaset eavttuid vuođul.
Nana sámi báikegottit main lea luohttámuš Sámediggái
Sámediggi sorjá sámi álbmoga luohttámušas. Dakkár luohttámuš čatnasa dasa ahte Sámediggi sihke ferte leat ja ipmirduvvot dakkár álbmotválljen orgánan mii bargá olles álbmogii buoremussan. Danne mii áigut bargat strategalaččat dainna ahte duddjot buori luohttámuša ja buori beaggima ollašuhttin dihtii bajimus mihttomeari mii lea rabas, nana ja čáhkkilis Sámediggi masa olbmuin lea stuorra luohttámuš.
Sámediggi ferte fuolahit sámi siviilaservodaga dainna lágiin ahte váikkuhit árjjalašbáikegotteovddideapmái ja láhčit sámi organisašuvnnaid ja beroštusjoavkkuid bargoeavttuid nannemii. Sihkkarastit friija sámi almmolaš digaštallama dieđuid vuođul lea dakkár bargu masa Sámediggi ovttas earáiguin ferte váikkuhit ja árjjalaččat láhčit dakkár digaštallamii.
Ovttasbargoguoimmit oidnet dan ahte mis bargomet bokte Sámedikkis lea ovddasvástádus duddjot čáhkkilis digaštallanbirrasa, ja dohkkehit guhtet guoibmámet áŋgiruššama ráhkisvuođadovddahussan sámi servodatovddideapmái.
Sihkkarastin dihtii nannejuvvon rámmaeavttuid ja buoret oktavuođa juolludeaddji ja láhkaaddi eiseváldái, mii áigut bargat dan ala ahte Sámedikkis galgá leat bistevaš ovddastus oaivegávpogis dán áigodaga mielde.
Sámi vuoigatvuođat ja iešmearrideapmi mearkkaša maiddá vuoigatvuohta organiseret iežamet, ja vuođđudit ásahusaid mat leat heivehuvvon iežamet servodatdárbbuide.
Álbmot ovttastuvvo – sámi rádjanjeaidin
Ovttasbargoguimmiid mihttomearri lea ahte min ovttasdoaibmamii guhtet guimmiineamet álbmogin galget leat nu uhccán hehttehusat go vejolaš. Sámi rádjanjeaidin galgá vuoruhuvvo ja loktejuvvot sierra politihkalaš ovddasvástádussuorgin sámediggeráđis. Sámi Parlamentáralaš Ráđi bokte ja ovttasráđiid Sámiráđiin mii áigut váldit álgaga dasa ahte namuhuvvo lávdegoddi mii čielggada sámi rádjanjeaidima, oanehisáiggi ja guhkes- áiggi doaibmabijuiguin. Guhkesáiggi mihttomearri lea boahttevaš oktasaš sámi álbmotválljen orgána. Oanehat áigeperspektiivvas mii áigut vuoruhit doaibmabijuid mat harmoniserejit válgaortnegiid, nu go oktasaš válgabeaivvi. Regionála rádjerasttideaddji sámi ovttasbargu galgá nannejuvvot.
Ovttasbargoguoimmit áigot oččodit Sámi giellagáldu bistevaš oktasašsámi ásahussan, eanet rádjerasttideaddji skuvlaovttasbarggu, oktasaš oahppoplánaid ja ođđa šiehtadallamiid Davviriikkalaš sámekonvenšuvnnain mii dasto ratifiserejuvvo.
Sámi vuoigatvuođat galget sihkkarastojuvvot boahttevaš buolvvaide
Ovttasbargoguoimmit oaivvildit ahte sámi vuoigatvuođat luondduriggodagaide galget dohkkehuvvot sihkkarastin dihtii sámi álbmoga ávnnaslaš kulturvuđđosa. Mii áigut joatkit dan guhkesáiggi barggu ahte oažžut sámi vuoigatvuođaid dohkkehuvvot lágain, earret eará dainna mihttomeriin ahte ON álgoálbmot vuoigatvuođaid julggaštus (UNDRIP) váldojuvvo mielde Norgga lágaide ja sámepolitihkkii sihkkarastin dihtii min oktasaš sámi vuoigatvuođaid.
Mii áigut dán áigodaga bargat dainna ahte Sámi vuoigatvuođalávdegotti 2 (SRU2) čuovvuleapmi farggamusat jotkojuvvo, dás maid bivdit ahte dat Konsultašuvdnaláhka maid ovddit sámediggeráđđi hilggui 2017 giđa, váldojuvvo fas árvvoštallamii. Dan botta go vuordit čovdosiid SRU2 oktavuođas, áigot Ovttasbargoguoimmit sihkkarastit ahte
ovttasbargošiehtadus Statskogain guorahallojuvvo láhčin dihtii gaskaboddasaš ortnegiidda bákkálaš hálddašeami várás ja ahte šiehtadus oažžu buoret čatnaseami vuoigatvuođalaččaid bealis šiehtadusa doaibmaguovllus. Ovttasbargoguoimmit áigot viidáseappot vuoruhit minerálalága rievdadeami sihkkarastin dihtii sámi beroštusaid ruvkedoaimmaid ektui.
Sámit geat rahčet dainna ahte gádjut iežaset kultuvrra iešguđet ovttaskasáššiin, guddet noađi min buohkaid ovddas. Ovttasbargoguoimmit háliidit ahte sii eai galgga leat okto, ja áigot vuoruhit doarjut riekteproseassaid prinsihpalaččat deaŧalaš áššiin. Mii áigut oččodit ortnegiid mat dorjot sámi vuoigatvuođalaččaid vejolašvuođaid suodjalit iežaset vuoigatvuođaid. Ovttasbargoguoimmit áigot erenoamážit deattuhit politihkalaš barggu stuorra ja prinsihpalaš vuoigatvuođaáššiiguin, nu go Nuššir, Fosen, Stokkfjellet, Rástegáisá, Nasafjell ja Deanu soahpamuš áššiiguin.
Mii oaidnit dárbbu dutkat vuoigatvuođaguoskevaš fáttáid ja sámi dilálašvuođaid.
Váibmogiella galgá gullot ja geavahuvvot
Sámegielaid boahtteáiggi sihkkarastin ja ovddideapmi lea váldobargamuššan Sámediggái. Dán áigodagas deattuhuvvo NAČ 2016:18 Váibmogiella čuovvuleapmi, sámi giellaođastusbarggu bokte. NAČ 2016:18 deattuha mánáid ja nuoraid vuoigatvuođaid ja vejolašvuođaid oahppat sámegiela, ja dát lea maid Ovttasbargoguimmiid vuoruheapmi čuovvulanbarggus. Sámegielat fálaldagat galget nannejuvvot ja Sámelága giellanjuolggadusat galget čuvvojuvvot, earret eará bearráigeahččan-/áittardandoaimmaid bokte.
Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte bidumsámegiella normerejuvvo. Dasa lassin mii áigut joatkit áŋgiruššama dainna ahte sámi rávesolbmot ain besset oažžut njálmmálaš sámegieloahpahusa, dakko bokte ahte ain doarjut giellaguovddážiid, ásahit eanet giellaguovddážiid ja báikkiid gos sámegiella geavahuvvo.
Mii áigut bargat dan ala ahte buot ođđa almmolaš visttit galbejuvvojit sámegillii.
Duohtavuohta seanadeapmái – jođihanfápmu máŋggabealatvuođa ja
ipmárdusa sihkkarastimii
Ovttasbargoguoimmit áigot bidjat rámmaid kommišuvnna mandáhtii ja čoahkkádussii ja bargovugiide gulahaladettiin Stuorradikki ođđa presideantagottiin go guoská dan duoht-avuođa- ja seanadankommišuvdnii maid Stuorradiggi lea mearridan. Mii áigut láhčit buori bargovuohkái ja arenaide main sámi álbmot beassá ovddidit árvalusaid dán bargui.
Kommišuvdna šaddá deaŧalaš reaidun dasa ahte sihke ovttaskasolbmuid ja olles sámi álbmoga hávit ovddešáiggis galget savvut, muhto bargu lihkostuvvá dušše dalle go dat čuovvuluvvo viiddes máhttoloktemiin eanetlohkoálbmoga várás. Dušše go stuorraservodat dohkkeha vássánáiggi, de mii duođas juksat seanadeami.
Go dan dárbbaša eanemusat – de lea deaŧaleamos oažžut fuolahusa ja
buriid dearvvašvuođabálvalusaid
Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte sihkkarastit sámi mánáide ja nuoraide buriid ja oadjebas bajásšaddaneavttuid. Dasa dárbbašuvvo čielga politihkalaš áŋgiruššan veahkaválddi vuostá lagas gaskavuođain ja rihkkumiid vuostá, givssideami eastadeapmi ja struktuvrralaš bargu eastadit mánáidgeafivuođa sámi guovlluin.
Lea deaŧalaš ahte sámit ožžot dearvvašvuođafálaldaga iežaset gillii ja ahte sámi kultuvra ja historjá ipmirduvvo. Mii áigut bargat dan ala ahte sámi oaidnu fuolahuvvo nationála dearvvašvuođaguoski proseassain, dakko bokte ahte sihkkarastit sámi ovddastusa dearvvašvuođadoaimmain ja ahte sámit galget deaivat sámegielat gelbbolašvuođa juohke sajis, heahtedieđihanbálvalusa rájes gitta dábálaš- ja spesialistadearvvašvuođa-
bálvalusa rádjai.
Ovttasbargoguoimmit oaivvildit ahte lea hoahppu buoridit sámi psyhkalaš dearvvašvuođasuddjema. Sihkkarastin dihtii ahte nationála perspektiivvat fuolahuvvojit, berre SÁNAG (Sámi našuvnnalaš gealbobálvalus – psyhkalaš dearvvasvuođasuddjen ja gárrendilledikšu) sirdojuvvot Finnmárkku Dearvvašvuođas Davvi Dearvvašvuhtii. Dat mearkkaša ahte mii áigut loktet psyhkalaš dearvvašvuođasuddjenfálaldaga julev- ja oarjelsámi guovllus, juogo viiddideami bokte SÁNAG fálaldaga dahje oktiiordnen- ja organiserendoaibmabijuid bokte. Mii áigut bargat dan ala ahte sámi nationála dearvvašvuođasiida huksejuvvo. Viidáseappot dorjot Ovttasbargoguoimmit ahte Finnmárkku buohcceviessostruktuvra čielggaduvvo ođđasis, ja ahte dearvvašvuođastruktuvrrat olles sámi álbmoga várás guorahallojuvvo. Ovttasbargoguoimmit dorjot barggu oččodit guovlomedisiinnalaš guovddáža Áiluktii.
Mii áigut bargat dan ala ahte buot sámit ja sámi vuorrasat erenoamážit ožžot árvugas dearvvašvuođa- ja fuolahusfálaldaga, já áigut ovttas Sámedikki vuorrasiidráđiin hábmet sámi vuorrasiidstrategiija. Ovttasbargoguoimmit áigot dasa lassin bargat dan ala ahte ásahuvvo sámegielat fuolahusfálaldat ovttasbargošiehtadusaid bokte suohkaniiguin.
Ovttasbargoguoimmit áigot dán sámediggeáigodagas ráhkadit sámediggedieđáhusa LHBTQ+ birra vai buoremus láhkai sáhttá sihkkarasti LHBTQ+ olbmuide dásseárvvu.
Sámi vuođđoealáhusat – deaŧalaš kultuvra- ja biebmobuvttadeaddjit Sámis
Mii áigut nannet ođasmuvvi ealáhusovddideami ja sámi vuođđoealáhusaid. Dasa gullá sihkkarastit sihke vejolašvuođa oamastit ja ain geavahit dálá areálaid ja ođasmuvvi resurssaid. Mii áigut nannet árvoháhkama viidásat ráhkademiin, biebmobuvttademiin ja báikkálašbiebmoáŋgiruššamiin dakko bokte ahte ovddidit buktagiid, juohkášumi ja vuovdaleami. Ovttasbargoguoimmit áigot sihkkarastit luonddu ja birrasa vai dat ain sáhttá leat vuođđun boahttevaš buolvvaid ássamii. Lassin buhtes- ja lagasborramuša buvttadeapmái leat buot vuođđoealáhusat mielde seailluheamen kultuvrra ja ássama. Vuođđoealáhusat leat guhká leamaš oassin lotnolasdoaluin ja leat mielde seailluheamen dan.
Sámi árbediehtu mearkkaša hui ollu vuođđoealáhusaide, ja Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte nannet dán máhttovuođu oassin hálddašeamis ja ahte sihkkarastit máhttosirdima boahttevaš buolvvaide. Mii áigut gealbudandoaibmabijuid bokte nannet diehtojuohkima dan konsultašuvdnavuoigatvuođa birra mii vuoigatvuođalaččain lea
álbmotrievttálaš prinsihpaid vuođul.
Boraspirehálddašeapmi ferte buorebut uhcidit vahágiid boraspiriid geažil nu ahte vuođđoealáhusaid guohtunvuođđu nannejuvvo. Boraspiriid máddodatmihtut árbevirolaš guohtunguovlluin ja erenoamážit guottetguovlluin fertejit vuoliduvvo, ja ferte sihkkarastojuvvot ahte máhttovuođđu boraspiriid ektui čájeha duohta máddodagaid. Ovttasbargoguoimmit áigot sihkkarastit ahte mearragoaskin hálddašuvvo ja ahte álggahuvvo dakkár mearragoaskimiid ja goaskimiid máddodatregistreren mii mudde máddodagaid ceavzilis láhkai.
Dán áigodagas áigot Ovttasbargoguoimmit bargat dan ala ahte boazodoallu nannejuvvo ja ovddiduvvo bearašvuđot ealáhussan ja eallinvuohkin mas boazodoallogiela ja kultuvrr- alaš ceavzilvuođa seailluheapmi lea hui deaŧalaš seammás go sihkkarastojuvvo ekonomalaš dienasvuođđu. Mii áigut bargat dan ala ahte boazodoalloláhka ođasmahtto-
juvvo dievaslaččat ja ahte Sámedikki rolla okta boazodoallopolitihka eaktudeddjiin, nannejuvvo mearkkašahtti nu mo jagi 2016 sámediggedieđáhus boazodoalu birra árvala. Sámediggi galgá konsulteret eanadoallodepartemeanttain ovdal soahpamušat boazodoallošiehtadusa oktavuođas álggahuvvojit. Konsultašuvnnaid vuođđun lea dat árvalus boazodoallošiehtadussii maid Sámedikki dievasčoahkkin meannuda.
Ovttasbargoguoimmit áigot nannet ealáhusa kultuvrralaš ja ekologalaš ceavzilvuođa ja ealáhusa ekonomalaš vuođu earret eará dakko bokte ahte sihkkarastit boazodoalloareálaid.
Ovttasbargoguoimmit áigot sihkkarastit álbmoga guolástanvuoigatvuođaid dainna lágiin ahte dat dohkkehuvvojit lágaid bokte ja ahte guolleresurssat hálddašuvvojit ceavzilis vuogi mielde. Mearrasámi ávnnaslaš kulturvuođus ferte nannejuvvot dakko bokte ahte dakkár ássan seailluhuvvo mii addá nana ceavzilis ealáhusvuođu. Ovttasbargoguoimmit áigot oažžut ráhkaduvvot dakkár mearrasámi ealáhusstrategiija mii fuolaha dan. Mii áigut bargat dan ala ahte guollebiebman hálddašuvvon dan láhkai ahte deaŧalaš gođđan- ja guolleguovllut eai biliduvvo ja ahte sámi vuoigatvuođalaččat fuolahuvvojit dakkár áššiin.
Ovttasbargoguoimmit áigot sihkkarastit eanadoalu deaŧalaš rolla seailluhit báikkálaš biebmobuvttadeami, sámi giela ja kultuvrra dakko bokte ahte nannet sámi guovlluid eanadoalu vuođu. Dan barggus lea einnostanvejolašvuohta ealáhusas, deaddu oktasašdoaibmabijuide, investeremat, rekrutteren ja gealbudeapmi eanadoalus hui deaŧalaččat. Sámedikki rolla eaktudeaddjin eanadoallopolitihkkii galgá nannejuvvot.
Meahcásteapmi lea deaŧalaš oassi ávnnaslaš kulturvuđđosis. Mii áigut bargat dan ala ahte meahcásteapmi oažžu čielgaset lágalaš dohkkehusa. Dasa gullá sihke ruovttudoalu ealáhusvuođđu ja meahcásteapmi kulturguoddin ja sámi identitehtaguoddin. Mii áigut bargat dan ala ahte giliid vuoigatvuohta ođasmuvvi resurssaide iežaset lagasguovlluin dohkkehuvvojit ja hálddašuvvojit báikkálaččat. Mohtorjohtolaga heiveheapmi galgá leat mielde doarjumin, viidáseappot fievrrideamen ja ovddideamen árbevirolaš
meahcásteami ja meahcceávkkástallama mas báikegottiid olbmot galget vuoruhuvvot. Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte mohtorjohtolaga njuolggadusat guorahallojuvvojit nu ahte njuolggadusat dorjot, fievrridit viidáseappot ja ovddidit árbevirolaš meahcásteami ja meahcceávkkástallama. Njuolggadusat galget fuolahit sámiid vuoigatvuođa seailluhit ja ovddidit iežaset árbevirolaš eallinvugiid ja ealáhusaid.
Boahtteáiggediđolaš ja ođasmuvvi ealáhusovddideapmi nannen dihtii ássama
Sihkkarastin dihtii ahte sámi eallinvuođđu, ássan, kultuvra ja giella ovdánit bures, de
ferte deattuhit luonddu, birrasa ja ođasmuvvi ealáhusaid. Ovttasbargoguoimmit áigot vuoruhit ođasmuvvi ealáhusovddideami ovdabeallái ealáhusovddideami mii ii leat ođasmuvvi, ja bidjat máŋgga buolvva perspektiivva vuođđun. Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte dakkár vuođđostruktuvra go mobiilla ja interneahta geavahanvejolašvuohta buoriduvvo dakko bokte ahte lágideaddjit huksejit viidáseappot dán vuođđostruktuvrra.
Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte sihkkarastit vejolašvuođa fidnet riska-
kapitála ja innovašuvdnadiđolaš doarjjaortnegiid sámi ealáhushutkiid várás ja sihkkarastit eanet ealáhushutkama. Mii áigut viidáseappot fievrridit gealbudandoaibmabijuid daid ođđaásaheddjiid várás geat álggahit ceavzilis ealáhusdoaimmaid ja vuođđudandoa-
rjaga sámi ealáhushutkiide. Maiddái dakkár doaibmabijut leat deaŧalaččat mat fuolahit mentor- ja bagadeaddjiortnegiid fitnodatálggaheddjiid várás. Sámi mátkeealáhus
vuoruhuvvo dakko bokte ahte ain áŋgiruššojuvvo autentalaš mátkeealáhusbuktagiiguin
ja barggu bokte sámi mátkeealáhusa 2.0:in. Ovttasbargoguoimmit oidnet ahte
mátkeealáhusvásáhusat vuođđoealáhusaid oktavuođas addet vejolašvuođa eanet
árvoháhkamii sámi guovlluin.
Kulturealáhusat ja sámi hutkás ealáhusat leat stuorrumin ja mii ain bargat dan ala ahte nannet kulturealáhusaid, hutkás ealáhusaid ja innovatiiva ealáhusaid rámmaeavttuid ovddasguvlui. Ovttasbargoguoimmit áigot áŋgiruššat duoji nannemiin kultuvran ja ealáhussan. Dán áigodagas galgá dohkkehuvvot sámediggedieđáhus duoji birra. Mii áigut ain áŋgiruššat duodjebagadeaddji- ja gealbudanortnegiiguin duodjeealáhusa várás dakkár guovlluin go Lulli Norggas, Divttasvuonas, oarjelsámi guovllus ja mearrasámi guovllus lassin daidda guovlluide gos dál leat juo virgáduvvon bagadeaddjit. Duodjebaga-
deaddjiortnet galgá evaluerejuvvot dán áigodagas.
Kultuvra mii biebmá sielu hutkama, hábmennávcca ja olmmošlaš
luovvannávcca bokte
Sámi kulturpolitihkkii gullet ollu suorggit, sihke girjjálašvuohta, musihkka, juoigan,
festiválat, teáhter, duodji, dáidda, filbma, valáštallan ja sámi deaivvadanbáikkit.
Sámiin álbmogin, lea vuoigatvuohta vássánáigái, dálááigái ja bohtteáigái. Sihke sámi báikenamat, kulturmuittut ja kulturárbedávvirat duođaštit sámi leahkima, luonddugeavaheami ja ovdahistorjjá. Buot dakkár duođaštus dahká álkibun seailluhit sámi identitehta ja čuoččuhit sámi vuoigatvuođaid. Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte sámi museat galget sáhttit váldit vuostái kulturárbedávviriid máhcahanprošeavtta Bååstede bokte, vurket dávviriid dohkálaččat, ja gaskkustit máhtu sámi servodahkii ja earáide.
Mii áigut sihkkarastit rámmaeavttuid dasa ahte sámi lágádusat ain galget sáhttit sámegielaide lágidit digitála oahpponeavvuid ja prentosiid muđui, ja addit sámi lágádusaide ja čálliide stuorát váikkuhanfámu girjjálašvuođaalmmuhemiin.
Mii áigut dán áigodagas vuoruhit digitála čovdosiid sámi girjjálašvuođa juohkášumi várás nannen dihtii sámiid vejolašvuođa fidnet sámi girjjálašvuođa. Mediat berrejit dávistit sámi kultuvrra máŋggabealatvuođa ja iešguđet sámegielaid. Danne áigot Ovttasbargoguoimmit bidjat ovdan čielggadusa sámi mediaid birra dán áigodagas. Mii oaidnit ahte sámi mánát ja nuorat dárbbašit applikašuvnnaid, dáhtaspillaid, sámi mánáid-tv fálaldaga, nuoraidprográmmaid ja sámi filmmaid. Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte buoriduvvo vejolašvuohta fidnet dákkár fálaldagaid. Mii áigut bargat dan ala ahte sámi riikkaidgaskasaš filbmaguovddáš ain buorebut sáhttá láhčit filmmaide iešguđet
formáhtas ja iešguđet ulbmiljoavkkuide.
Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte huksejuvvojit kulturvisttit Saemien Sijteii, Várdobáikái, Beaivváš sámi našunálateáhterii, ja sámi dáiddamusea. Bargui gullá sihkkarastit ođđa ruhtadanmodeallaid sámi kulturvisttiid várás ovttas eará eiseválddiiguin. Dán áigodagas áigot Ovttasbargoguoimmit bargat dan ala ahte Ä´vv Saami mu´zei Njávdámis ovddiduvvo váldoásahussan nuortalaš duodjái, kultuvrii ja gillii.
Ovttasbargoguoimmit áigot viidáseappot čuovvulit dálá barggu sihkkarastimiin duođaštusguovddáža, Álttájoga huksema vuostá, Mázes. Mii áigut sihkkarastit beaivválaš
doaimma sámi viesus Oslos dakko bokte ahte guovddáš oažžu stáhtusa sámi giella-,
kultuvra- ja diehtojuohkinguovddážin. Bargu ásahit sámi viesu Romsii jotkojuvvo.
Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte ásahuvvo ásahuslaš ruoktu vuelie/luohti/vuolle várás.
Sámi festiválat leat deaŧalaš arenat ja deaivvadansajit dáidaga ja kultuvrra gaskku-
steapmái sámi álbmogii. Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte sámi festivá-
laide sihkkarastojuvvojit ovdánanvejolašvuođat.
Máhttu duddjo boahtteáiggi – oahppo- ja mánáidgárdefálaldat lea
deaŧalaš vuođđu
Okta beaktileamos doaibmabijuin sihkkarastit sámi giela ja kultuvrra boahtteáigái lea sihkkarastit ahte sámi mánát ožžot sámi mánáidgárdesaji. Danne áigot ovttasbargo-
guoimmit bargat dan ala ahte sámi mánáid vuoigatvuohta oažžut sámi mánáidgárdesaji sihkkarastojuvvo lága bokte. Mii áigut viidáseappot vuoruhit eanet sámi mánáidgárdesajiid ovttas mánáidgárdeeaiggádiiguin ja suohkaniiguin geat leat mánáidgárdeeiseválddit. Mii oaivvildit ahte sámi mánáin lea vuoigatvuohta dakkár sámi mánáidgárdefálaldahkii mas lea buorre kvalitehta. Mánáidgárdefálaldat galgá fuolahit mánáid giela ja kultuvrra ja vuođđuduvvot dakkár sámi árvvuide go “gal dat oahppá” ja mihttomearrái ahte sihkkar-
astit máná vejolašvuođa ovdánit iehčanas individan.
Dán áigodagas mii áigut bargat dan ala ahte čađahuvvo mearkkašahtti oahpaheaddjiáŋgiruššan deattuhettiin rekrutterema oahpaheaddjioahpuide. Sámegieloahpahus ohppiide geain lea sámegiella vuosttašgiellan, ferte nannejuvvot erenoamážit doppe gos leat ohppiidjoavkkut main leat hui iešguđet lágan giellagálggat, dainna áigumušain ahte sihkkarastit boahtteáigái oahpaheddjiid ja eará giellagelbbolašvuođa. Mii oaivvildit ahte dakkár árbevirolaš oahpahus sámegielas mas lea oahpaheaddji luohkkálanjas, galgá vuoruhuvvot ovdabeallái gáiddusoahpahusa nu guhkás go lea vejolaš, ja áigut ovttasbargat skuvlaeaiggádiiguin fuolahan dihtii dan. Dalle go gáiddusoahpahus galgá čađahuvvot, de mii oaivvildit ahte dakkár oahpahusa galgá doarjut hospiterenortnegiiguin ja/dahje giellalávgunortnegiiguin. Dan ferte čielggadit guovddáš njuolggadusain, ja mii áigut bargat viidáseappot nannemiin oahpahuslága, priváhtaskuvlalága ja gullevaš láhkaásahusaid vai fuolahuvvo sámi ohppiid vuoigatvuohta oažžut sámegieloahpahusa ja fidnet sámi oahpponeavvuid.
Dárbbašuvvo ahte eanet dearvvašvuođabargit ja ovttasbargoguoimmit barget dan ala ahte fállojuvvo sámi buohccedivššároahppu.
Sámi oahpponeavvoráhkadeapmi galgá ain vuoruhuvvot bajáš dán áigodagas. Mii áigut sihkkarastit eanet digitála oahpponeavvuid ja oahppanresurssaid main lea alla kvalitehta ja bargat dan ala ahte skuvlaeaiggádat sihkkarastet ahte oahppit ožžot daid oahpponeavvuid mat leat juo buvttaduvvo. Ovttasbargoguoimmit áigot sihkkarastit ahte guovddáš-
eiseválddit váldet ovddasvástádusa ovdabarggu, čađaheami ja loahppabarggu oktavuođas nationála geahččalemiiguin sámegillii vai dat kvalitehtasihkkarastojuvvojit.
Mii áigut bargat dan ala ahte eastadit givssideami ja áigut ásahit lagas ovttasbarggu SáNuLin ja guoskevaš nuoraidorganisašuvnnaiguin sihkkarastin dihtii doaibmabijuid givssideami eastadeapmái. Ovttasbargoguoimmit áigot vuoruhit viidásat oassálastima searválasvuhtii givssideami vuostá ja ávdnasiid ja oahpponeavvuid ráhkadeami mánáidgárddiide ja skuvllaide eastadan dihtii givssideami.
Ovttasbargoguoimmit áigot bargat dan ala ahte nannejuvvojit stipeanddat daidda
ohppiide geat lohket sámegiela joatkkaskuvllas. Mii áigut bargat dan ala ahte nannejuvvo fidnooahppiortnet boazodoalus, eará vuođđoealáhusain ja duojis.
Regionála ovddideapmi ja riikkaidgaskasaš bargu
Mii áigut bargat dan ala ahte ain nannejuvvo searválasvuohta suohkaniiguin, fylkkaiguin ja eará ásahusaiguin main lea ovddasvástádus bálvalusain sámi álbmogii. Ovttasbargo-
šiehtadusat čuovvuluvvojit ja biddjojuvvojit ovdan Sámedikki dievasčoahkkimii oktasaš áššin jeavddalaččat. Šiehtadusat galget sihkkarastit buoret bálvalusaid sámi álbmogii.
Dán áigodagas áigot Ovttasbargoguoimmit bargat dan ala ahte Sámedikki šiehtadusat stuorát gávpogiiguin fuolahit sámi álbmoga dárbbuid mánáidgárddiide ja skuvla-
fálaldagaide, dárbbuid sámegiel oahpahussii ja nannemii, sámi deaivvadansajiide ja kulturfálaldagaide. Lea deaŧalaš ahte addojuvvo fálaldat sihke giellakursan ja oahppun sámegiela universitehtadásis gávpogiin ovttasbarggus Sámi allaskuvllain, Davvi universi-
tehtain ja Romssa universitehtain. Ovttasbargoguoimmit áigot viidáseappo bargat dan ala ahte ráhkaduvvo ovttasbargošiehtadus Troandima suohkaniin mas earret eará sámi mánáidgárdefálaldat ja sámi deaivvadansajit leat oassin dán šiehtadusas. Ovttasbargo-
guoimmit áigot bargat dan ala ahte dat oahpahusfálaldat maid Gaske-Nøørjen Samien-
skovle addá Aarbortes, jotkojuvvo ja ahte kulturviessu huksejuvvo Plassjeii.
Ovttasbargoguoimmit barget dan ala ahte eanet suohkanat ja fylkkasuohkanat galget boahtit mielde sámegiela hálddašanguvlui.
Ovttasbargoguoimmit leat mihtten muhtun evttohusa lullisámi stuorradiggedieđáhusa birra. Mii oaivvildit ahte dat lea buorre evttohus ja áigut bargat dan ala ahte Stuorradiggi vuoruha dan.
Mii áigut bargat dan ala ahte suodjalanproseassat eai hehtte báikkálaš sámi geavaheami.
Ovttasbargoguoimmit oaivvildit ahte áŋgiruššan vuoigatvuođagažaldagaiguin ja
riikkaidgaskasaš álgoálbmotovttasbargguin sáhttá leat mielde loktemin álgoálbmotperspektiivva go guoská dakkár máilmmiviidosaš oktasašhástalusaide go geafivuhtii, dearvvašvuhtii, oahpu fidnemii, dálkkádahkii ja birrasii. Midjiide dat leat solidaritehta- ášši, muhto maiddái deaŧalaš dan dáfus ahte juogadit vásáhusaid, ja oažžut ovdan min iežamet hástalusaid.
