Rávvagat mo álkidahtát oahppoáiggi

Studeantaeallin lea hušaš áigi gos ollugat rahčet sihke lohkamiin ja ekonomiijain.

Dás gávnnat TikTokara ja stipeandiáhta rávvagiid, mo studeantaeallimis sáhttá birget. Nubbi rávve mo birge ruđalaččat, ja nubbi ges mo berre smiehttat go studere.

Bivnnuhis TikTokar

Kristoffer Tvilde ráhkada borramušvideoid Instagramas ja TikTokas.

Son lea čállán girjji «Den store spareboken», gos muitala mo sáhtát borrat dego gonagas bušeahtas. Dát girji ilbmá borgemánu 25. Beaivve.

Pláne gávppašeami

Fina hárve buvddas. Jus dávjá gávppaša, de soaitá oastit eanet go dan maid dárbbaša. Die lea Kristoffer Tvilde vuosttaš ráva, ja son ávžžuha studeantta čállit listu ja plánet maid áigu oastit ovdal manná buvdii.

Dán jagi leat borramušhattit divron 6,8 proseanttain diimmá ektui, ja danne lea dehálaš geahččat mo sáhttá ruđa seastit.

Buvddain lea sierra báiki gosa bidjet gálvvuid main lea dáhton mii dagaha ahte eai sáhte olles haddái vuovdit daid. Dávjá leat dát gálvvut vuoliduvvon 40-50 proseanttain, ja eanaš dain gálvvuin sáhttá galmmihit.

Ivttá beaivve láibi lea maid buorre jus dan čuohppá vajahassan ja galmmiha. Dat láibi šaddá measta dego varas láibi go dan liggesta toastruvddiin.

Iskka hattiid

Biergu lea divrras. Dalle sáhttá ráhkadit bađvešattuiguin mállása oktii vahkus, dan sadjái go bierggu borrat. Bađvešattut mákset sullii 10 ruvnno ja daiguin gallána bures.

Geahča kilohatti go leat oastimin šattuid ja ruotnasiid. Lea hálbbit oastit daid ruotnasiid maid ieš čoaggá ja vihke.

Galmmihuvvon guolli lea mihá hálbbit go varas guolli. Dávjá lea varas guolli maiddái leamaš galmmihuvvon, nu ahte ii leat stuora erohus.

Rahkat biepmu ieš

Lea buoret ráhkadit borramuša ieš go oastit gárvvesbiepmuid nu go Fjordland dahje Grandiosa. Iežas ráhkaduvvon biebmu lea maiddái eanet dearvvašlaš ja dainna seastá ollu ruđa.

Dábálaččat gávppašit studeanttat dušše ovtta olbmo várás, muhto Tvilde ávžžuha ráhkadit ollu borramuša oktanaga. De sáhttá galmmihit dan mii leat báhcán ja ligget eará beaivvi.

– Jus ovdamearkka dihte sotnabeaivvi ráhkada stuorra mállása, ja galmmiha oasi das, de lea máŋgga beaivái borramuš. Ekonomalaččat ii leat nu stuorra erohus vuoššá go mállásiid ovtta dahje njealji olbmui.

UIT stipendiáhtta

Magnus Ingebrigtsen ges bargá stipendiáhttan UITas. Son logaldallá psykologiija-oahpus.

Son ges neavvu mo ieš dat studeren ja lohkan sáhttá čađahuvvot, vai ii šatta lossat ja váivi studenttii.

Oahppan galgá leat váttis

Lea buoret smiehttat ahte oahppan lea váttis, ja atnit dan positiivvalažžan.

Lea veara rahčat jus duođai háliida šaddat čeahppi juoga mas. Álggos lea veahá váttis, muhto de berre diktit iežas veahá vuollánit duollet dálle.

Muitte ahte don it leat okto dainna dovdduin. Eanaš ođđa studeanttat leat vásihan justa dan seamma.

Joatkkaskuvllas lea hui ollu plánejuvvon, muhto go lea studeantta, de ferte ieš plánet.

Álggos soaitá leat váttis, ja dasa manná áigi hárjánit. Veahážiid mielde fuomáša mo buoremusat oahppá.

Pláne iežat lohkanáiggi

Lohkanáigi lea dego bargobeaivi. Gávnna vuos áiggi goas dutnje heive buoremusat álggahit ja loahpahit bargobeaivvi, ja bargga fal bures dan áiggis man leat bidjan alccesat.

Máŋgasis soaitá šaddat heajos oamedovdu jus ieža dovdet ahte eai loga doarvái. Muhto de lea dehálaš muitit ahte lohkan lea dego bargu gosa vuolgá, bargá (studere), ja man loahpaha go bidjá eret girjjiid.

Lea dehálaš earuhit lohkanáiggi ja friddjaáiggi.

Gávnna ovttasbargoguoimmi

Fágagirjjálašvuohta sáhttá dovdot hui lossadin máŋgasa mielas.

Muhto dat mii lea losimus, lea dat ahte oba álgit ge lohkat. Danne leat máŋggas geat maŋidit juste dien lohkama, go studeanttas orru iežas mielas nu buorre dilli juohke diŋgii.

Stipendiáhtta ja logaldalli Magnus Ingebrigtsen ávžžuhus lea ahte hukset joavkku mii ovttas lohká ja bargá fágain.

– 25 minuktasaš lohkanáigi álggos, ja de váldibehtet oanehis bottu, lohká Ingebrigtsen juste dien bargojoavkku birra.

Son muitala viidáseappot ahte dalle šaddá olmmoš hui dihtomielalaš lohkamii, seammás go lea ovttas earáiguin. De han lea sadji eará ságaide go lea boddu.

– Dutkan čájeha ahte boddu lea maiddái áigi gos oahppá, muhto eará vuogi mielde, loahpaha Ingebrigtsen.