Olgešbellodat ovdánii maiddái Sámis – sátnejođiheaddji doaimmaid alde garra gilvu

– Go álggiimet válgarahčamušaiguin, de lei min ulbmil šaddat stuorámus bellodahkan Hábmeris. Mii leat nagodan dan ja mon lean hui duđavaš, dadjá Lars Filip Paulsen (44) stuorra mojiin.

Son lea bellodaga sátnejođiheaddjievttohas Hábmeris, gos Guovddášbellodat lea stivren maŋimuš njeallje jagi.

Norgga gieldda- ja fylkkadiggeválggaid stuorra vuoiti lea Olgešbellodat, mii vuosttas geardde masá 100 jahkái lea stuorámus bellodat Norggas.

Maiddái Sámis lea olgešbellodat ovdánan olu gielddain, ja nu čuvvot dan našunála treandda.

– Olbmot leat čájehan stuorra luohttámuša Olgešbellodahkii. Lean deattuhan ahte sámi áššit leat dehálačča midjiide. Nu ahte lean hui duđavaš go olbmot leat čájehan dan luohttámuša midjiide, lohká Paulsen.

Dušše guovtti dan nu gohčoduvvon sámi gielddain Norggas oažžu Bargiidbellodat buhtes eanetlogu, nammalasi Loabágis Romssas ja Aarborte gielddas Nordlánddas.

Bargiidbellodat vuoittáhallá

• Bargiidbellodat stivrii ovdal válggaid gávcci sámi gieldda. Maŋŋá válggaid čájehuvvo ahte Bargiidbellodat sáhttá massit fámu viđa gielddas.
• Bb sáhttá massit fámu Deanus, Unjárggas, Kárášjogas, Porsáŋggus ja Dielddanuoris.

Sámiid listtut sáhttet fápmui beassat máŋgga gielddas

• Unjárggas, Deanus, Kárášjogas ja Guovdageainnus ovdánit iešguđetlágan sámiid listut ja sáhttet fápmui beassat.
• Maiddái Finnmárkku fylkkadikkis sáhttá Sámelistu sihkkarastit ruksesruoná eanetlogu jos soabadit.

Sámiid listtut ovdánan sákka

Guovdageainnus lea sámiid listtut nugo Johttisámiid listu, Sámelistu ja Árja ovdánan. JSL lea stuorámus bellodat viđain áirasiin, Sámelisttus golbma áirasa ja Árjjas guokte áirasa.

Kárášjogas lea Kárášjot listtu, Sámelisttu ja Sámi álbmot bellodat ovdánan. Oktiibuot lea dáid listtuin 9 áirasa 19 áirasis.

Deanus ge lea Sámelistu ovdánan, muhto jos otná opposišuvdna cegge eanetlogu de eai dárbbaš ovttasbargat SL golmma áirasiin.

Unjárggas ges lea Oktasaš listu, gos Sámelistu ge lea, stuorámus bellodat. Dáppe mearrida SG gii fámu fitne gielddastivrras.

Olgeš ja Guovddášbellodat ávvudit Deanus

• Deanus orru Helga Pedersen massimin fámu. Bargiidbellodat oažžu guhtta áirasa, guokte unnit go mannan válggaid.
• Nugo olles Norggas, de lea Olgešbellodagas ovdáneapmi, ja šaddá goalmmát stuorámus bellodahkan Deanus.
• Otná opposišuvdna Gurut, Ovddádusbellodat, Olgeš ja Guovddášbellodat fitnejit fámu jus ovttasbarget.

Olgeš nanus Hápmiris ja Porsáŋggus

• Hápmiris ja Porsáŋggus ovdána Olgešbellodat nannosit ja goappaš gielddain fitne badjel 30 proseantta jienain.
• Hápmiris lea ovddeš sámediggeáirras Lars Filip Paulsen sátnejođiheaddjievttohas.
• Muhto Hápmiris lea otná eanetlogujoavku (Bb, Gb, Ovddádusbellodat ja Sosialasttalaš Gurutbellodat) ain eanetlohku.
• Porsáŋggus ges lea Jo Inge Hesjevik sátnejođiheaddjievttohas. Son lea garrasit moaitán sámedikki leat ovdáneami bisseheaddjin

Guvttiin bellodagain ii šiehtadala

Hábmear válgaboadus ii leat áibbas gárvvis, muhto dál orru oalle čielggas ahte Olgešbellodat oažžu badjelaš 30 % jienain. Dalle sis leat 5 áirasa gielddastivrra 17 áirasis.

Nubbin stuorámus bellodat doppe lea Guovddášbellodat (27,4 %) ja goalmmát stuorámus bellodat ges Bargiidbellodat (16,2) jienain.

Vaikko Paulsen lea ožžon masá goalmmát oasi jienain, de lea guhkkin eret celkon ahte son dat beassá sátnejođiheaddjin.

– Mii leat dadjan ahte mii eat dáhto ovttas bargat Ovddádusbellodagain ja Guovddášbellodagain. Dat šaddá váttis midjiide. Eará bellodagaiguin gal sáhttit dahkat šiehtadusaid, lohká son.

Jos Hábmera dála rukses-ruoná stivrejeaddjit fas soabadit, de lea váttis Olgešbellodagas oažžut stivrejumi.

– Dál lea min vuorru

Finnmárkkus lea Olgeš válgavuoiti guovtti sámi gielddas, Porsáŋggus ja Deanus.

Porsáŋggus lea Olgeš ožžon badjel 30 % jienain, ja ožžot de 6 áirasa gielddastivrra 19 áirasis. Bellodaga sátnejodiheaddjiievttohas lea jo Inge Hesjevik. Ovddádusbellodat lea maid ovdánan Porsáŋggus.

Deanus sáhttá Olgešbellodat oažžut stivrejumi. Nu ii leat geavvan 32 jahkái.

Opposišuvdnabellodagat Olgešbellodat ja Guovddášbellodat leat doppe ollu ovdánan.

– Dan gal lean áibbas 100 proseanta sihkkar ahte dál ii ožžon Bargiidbellodat sin sátnejođiheaddji, muhto dál lea min vuorru. Dát ii leat geavvan 32 jahkái nu ahte lei viimmat min vuorru, dajai Olgešbellodaga Ellen Kristina Saba ganjalčalmmiid ja stuorra iluin go oinnii válgabohtosa.

Vejolaččat šaddá Guovddášbellodaga Jon Erland Balto ođđa sátnejođiheaddjin Deanus. Soai Sabain dovddaheigga NRK:i válgaeahkeda ahte bellodagat áigot ovttas bargat.

Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat massán stivrejumi

Bargiidbellodat stivrii ovdal válggaid gávcci 13 sámi gielddas. Maŋŋá válggaid čájehuvvo ahte Bargiidbellodat sáhttá massit fámu viđa gielddas.

Deanus, Unjárggas, Kárášjogas, Porsáŋggus ja Dielddanuoris sáhttet massit fámu, go ii leat vel čielgan nagoda go Bargiidbellodat eanetlogu fasket.

13 sámi gieldda leat fargga vássán válgaáigodagas stivren Bargiidbellodat ja Guovddášbellodat. Válgabohtosat čájehit ahte Bargiidbellodat sáhttá massit stivrejumi viđa gielddas.

Earret eará Deanus, gos Helga Pedersen jáhkkimis ii šat beasa joatkit sátnejođiheaddjin.

Maiddái Unjárggas, Kárášjogas, Porsáŋggus ja Dielddanuoris sáhttá bellodat massit fámu.

Muhto Guovdageainnus lea Bargiidbellodat dahkan buriid válggaid.

Johan Vasara lei stáhtačálli Johtolatdepartemeanttas, muhto fárrii ruoktot go háliidii šaddat Guovdageainnu sátnejođiheaddjin.

Bargiidbellodat Guovdageainnus sakka ovdánii, ja faskii njeallje áirasa.

– Min ulbmil lea stivret gieldda. Manai oba bures mannan háve go stivriimet, ja doaivvun mii gávdnat buriid ovttasbargoskihpáriid, muitala Vasara NRK:i.

Guovtti sámi gielddas ovtta bellodagas eanetlohku

Aarbortes máttasámis ja Loabákis lea okta bellodat nu bures dahkan válggain ahte faskejit buhtes eanetlohku gielddastivrras.

Aarbortes lea Bargiidbellodagas eanetlohku, go faskejedje 14 jiena eambo go áidna gilvaleaddji, Guovddášbellodat. Gávcci áirasa čieža vuostá.

Loabákis maid Bargiidbellodat dagai buriid válggaid, ja 59 proseantta jienain de besset stivret gieldda Guovddáš- ja Olgešbellodaga haga.