Johan Isak eahpida eastadago ođđa raporta sisabahkkemiid boazoguohtumiidda

Les på norsk

– Orru duođalaš ja issoras gullat dáid mearihis stuorra plánain. Dás lea sáhka 50 bieggajorris, mas juohkehaš lea 250 mehtera allat. Dasa lassin bohtet buot geainnut ja el-linját. Dát šaddá hirbmat stuorra sisabahkken ja luonddubillisteapmi, dadjá Skuohtanjárgga siidda jođiheaddji Johan Isak Eira (42) NRK:ii.

Fortum Nordkraft Vind DA fitnodat dat áiggošii cegget 50 bieggajorri Sieiddeduoddarii Porsáŋggu gildii.

Plánejuvvon industriijaguovlu lea 50 km² ja dat lea jurddašuvvon Skuohtanjárgga siidda geasse- ja čakčaguohtumiidda. Dát lea seammá stuorra guovlu go logádas Oslo gielddas.

Bieggafápmofitnodat áiggošii sullasaš bieggaindustriijaguovllu ásahit Davvenjárgga gildii. Maiddái dát lea siidda guohtuneatnamiin.

Ságat áviisa (máksu gáibiduvvo) dat vuosttasin čálii dán bieggafápmoášši birra.

Dán guovllus bávkaluvvui bassi bákti go ledje huksemin ođđa tunealla Davvenjárgii. Dalle dat álge váttisvuođat.

Maiddái guhkkelii oarjin fylkkas dáistalit boazodoallit sisabahkkema vuostá.

– Máŋggalágán luondduvára

Vuossárgga guovvamánu 12. beaivve almmuhii ráđđehusa nammadan Luondduvárralávdegoddi (Naturrisikoutvalget) raporttas.

Dát čájeha, ahte dušše 12 proseantta Norgga eananviidodagas sáhttá gohčoduvvot meahccin. Čuohte jagi dassái lei bealli eananviidodagas meahcci.

Raporttas lea sierra kapihttal boazodoalu birra:

«Sámi boazodoallu lea áiggiid čađa gillán máŋggalágán luondduvára, mii boahtá dasgo ealáhus lea sorjevaš lundui ja váikkuhuvvo luonddus.»

• Duovdagiid gáržžideamis leat stuorra váikkuhusat bohccuid johttingeainnuide. Dát dagaha earret eará, ahte bohccot eai beasa guohtuneatnamiidda. Seammás guhkut johtingeainnut ja sáhttet šaddat dakkár guovlluin mat ovdal eai leat leamaš geavahusas.
• Gáržžideapmi váikkuha eambbogo dušše daidda duovdagiidda mat manahuvvojit, go bohccot garvet installašuvnnaid ja eará njuolgga luonddusisabahkkemiid.
• Ealáhus sáhttá rahčat máŋgga sisabahkkemiid váikkuhusain. Buot sisabahkkemat oktiibuot čuhcet eambbogo juohke sisabahkken okto dahká.

Raporta nanne, ahte boazodoallu lea vuođđoeaktun doalahit sámi giela, kultuvrra ja servodateallima.

– Čuovvuleapmi lea dehálaš

Luonddugáhttenlihtu jođiheaddji, Truls Gulowsen, vuordá ahte ráđđehus váldá vuhtii ja čuovvola raportta.

– Stuorámus áitta boazodollui lea boazodoalu duovdagiid gáržžideapmi. Dán lea dehálaš bissehit, deattuha Gulowsen.

Sámediggeráđđelahttu Maja Kristine Jåma (NSR) doaivu ráđđehusa váldit vuhtii dan mii raporttas boahtá ovdan.

– Mu mielas lea ártet go dán gohčodit buiga meahccin (villmark). Mis oainnat eai leat buiga meahcit dahje lihkakeahtes luondu Norggas. Dáid duovdagiid leat sápmelaččat geavahan ja hálddašan moanaid buolvvaid, muittuha Jåma.

Eira lea ilus go raporta lea ráhkaduvvon, muhto ii jáhke dan rievdadit maidige áktánasat.

– Stuorra ruhtafámut dat stivrejit. Bás unna ealáhusaš ii mearkkaš ollus maidige, dadjá Eira.

Rittus Lindesnesas máddin gitta Finnmárkui davvin leat huksejuvvon lagabuid 60 bieggafápmorusttega. Østlándii leat huksejuvvon dušše njeallje.

Pollestad: – Hukset eambbo vel Norgga luonddus

Lávdegoddi evttoha, ahte luondduvára váikkuhusaid ferte árvvoštallat buot mearrádusain našunála dásis. Dan ferte dahkat amas ii manahivčče eambbo luonddu.

Eanandoallo- ja borramušministtar Geir Pollestad (Gb) dadjá VG áviisii ahte «Mii fertet hukset eambbo vel Norgga luonddus!»

Gulowsen imašta cealkámuša.

– Vástádus čájeha čielgasit man unnán máhtu sus lea lávdegotti ávžžuhusain. Mii leat jo huksen menddo olu Norgga luonddus. Mii fertet čielgasit buorebut gáhttet dan mii lea vel báhcán, deattuha Gulowsen.

Pollestad lea boazodoalloministtar maid. NRK:ii son dadjá, ahte sámi boazodoalloguovlu lea stuoris. Dat lea Innlandet fylkkas máddin gitta Finnmárkui davvin.

– Dán guovllus leat boazodoalus guohtunvuoigatvuođat várre- ja meahcceguovlluide, muhto dáin guovlluin sáhttá maid hukset. Danne ferte bures vihkkedallat iešguđetlágán geavaheami dáin duovdagiin. Ferte deattuhit boazodoalu beroštumiid, dadjá Pollestad.

Stáhtaráđđi muittuha, ahte fertet boahttevuođas maid dohkkehit geavahit luonddu.

– Maŋimuš barta dán riikkas ii leat vel huksejuvvon. Mii dárbbašat geainnuid maid alde lea dorvvolaš vuodjit. Boaittobeale guovlluin fertet bissehit eretfárrema ja vesáluvvama. Dan sadjái ferte boahtit ahtanuššan. Dalle fertet duollet dálle geavahit duovdagiid huksemiidda, oaivvilda Pollestad.

Gulowsen imašta Pollestad cealkámušaid.

– «Boazodoalloministara» oaivilat loavkašuhttet. Son ii oro áddemin Fovse-duomu olis ge ahte boazodoallu ii leat mii beare ealáhusaid. Dat lea eamiálbmoga sierranas gáhttejuvvon kulturdoaibma. Dát duovdagat leat erenoamážit gáhttejuvvon nu mo eará guohtunealáhusat eai leat, deattuha Gulowsen.

Son čujuha, ahte dát vuoigatvuođat gustojit buot guovlluin gos boazodoallu doaimmahuvvo, rittus gitta várrái.

– «Ahtanuššan» mu mo geainnut ja bartahuksen ii doala ággan gáržžidit dáid duovdagiid, deattuha Gulowsen.

Olu luonddusisabahkkema

NRK lea artihkkalráiddus duođaštan mo norgalaččat láhttejit luondduin.

Goansta jirpmiin ja satelihttagovaid bokte lea NRK gávdnan:

44.000 sisabahkkema luonddus viđa jagis. 79 njealljehasmehtera manahuvvon luondu minuktii. Maiddái erenoamáš árvvolaš guovlluin, nu mo jekkiin ja goddeduovdagiin, jávket beaivválaččat unnimusat guokte spábbačiekčanšilju sturrosaš guovllu.

Máŋga servodatberošteaddji čujuhit ahte guokte oktanas roasu áitet eallima eatnamis, dálkkádatroassu ja luondduroassu. Dát roasut fertejit čovdojuvvot ovttas.

– Dálkkádaga namas áiggošii Norga geahččalit «gádjut máilmme».Davvi-Skandinaviija gohčoduvvo Eurohpá maŋimuš lihkakeahtes guovlun. Dál dat lea dát lihkakeahtes guovlu gosa áiggošedje hukset dálkkádaga ja máilmme geažil. Dat gis dárbbaša lihkakeahtes meahci. Dát šaddá nu duppalmoralisttalaš, dadjá Eira Ságat áviisii.