Golmma-máná eatni: - Sámediggi vajálduhttá sámemánáid

– Seammás go Sámediggi ásaha ovttasbarggu eará álgoálbmogiin viiddis máilmmis, de diktet gielddaid heaittihit skuvllaid ovttasbarggu Sámis, lohká golmma-máná eatni Nancy Charlotte Porsanger Anti Ávvirii.

Nancy Porsanger Anti

– Sihke váhnemat ja oahpaheaddjit leat dan oaivilis ahte Sirpmá ja Ohcejoga oktasaš oahpahus lea lihkostuvvan ulbmiliid ektui. Mii leat dan dihtii juo guhkit áiggi bargan oažžundihtii oktasaš rájáhis sámeskuvla, muitala Nancy Charlotte Porsanger Anti.

Foto: Nils Henrik Måsø / NRK

Deanu gielddapolitihkkár ja váhnen Nancy Charlotte Porsanger Anti váillaha Sámedikki Sirpmá sámi skuvlla heaittihanáššis. Dan čállá Ávvir.

Sirma skole

Ohcejotnjálmmi ja Sirpmá skuvllat leat bargan ovttas jo 90-logu álggu rájes, ja jagi 2005 álggahuvvui bissovaš oktasaš oahpahus guokte beaivve váhkui. Čakčat dat galgá heaittihuvvot

Foto: Nils Henrik Måsø

Sámediggi lea vuolláičállán oahpahusovttasbargošiehtadusa Kalallit Nunaat, Manitoba ja Nunavut ráđđehusaiguin. Šiehtadus sisdoallá ahte eamiálbmogat galget ovttasbargat oahpahusain, ja oahppat goabbat guoibmásis.

Ávvir aviisii Nancy Porsanger Anti moaitá Sámedikki go álggaha riikkaidgaskasaš ovttasbargguid eai ge oainne mii Sámis geavvá.

– Manne eai áimmahuša oktasašbarggu mii doáibmá?

Son lea váhnen Sirpmá sámi skuvllas man Deanu gielda lea mearridan heaittihit. Váikkuhus giddemis lea ahte ovttasbargoprošeakta Ovttas, mii Deanu gielddas ja Ohcejoga gielddas lea, heaittihuvvo. Prošeakta lea leamaš doaimmas 20 jagi, ja maŋimuš logi jagi lea skuvllain leamaš oktasaš oahpahus guokte beaivvi vahkus.

– Riikkaidgaskasaš ovttasbargošiehtadus, man Sámediggi lea álggahan, lea ráhkaduvvon seamma áikkaiguin go manne mii áigut bisuhit Sirpmá ja Ohcejoga fálaldaga. Lea ártet go Sámediggi áigu ásahit diekkár ovttasbargguid viiddis máilmmis, muhto seammás diktet gieldda heaittihit dakkár ovddasbarggu mii dáppe doaibmá bures, Porsanger Anti lohká Ávvirii.

Ádde moaitagiid, muhto..

Sámediggeráđđi Silje Karine Muotka lohká iežas áddet go háliida eambbo áŋgiruššama Sámedikkis Sirpmá ja Ohcejoga oktasaš prošeakta oktavuođas.

– Muhto váttisvuohta lea ahte go skuvlaeaiggát, namalassii Deanu gielda, ii hálit bisuhit skuvlla, vástida Muotka Ávvirii.

Muitala iežas čielgasit hástalan Deanu gieldda ášši oktavuođas.

– Sávan ahte Deanu gielda oaidná man dehálaš ovttasbargu lea, lohká Muotka.

Bivdán veahki njunuš eiseválddiiguin

Ohcejoga ja Sirpmá váhnemat leat oktasaš cealkámušastis bivdán fuomášumi Árktalaš oahpahuskonfereanssas, Norgga ja Suoma stáhtain ja Sámedikkiin.

– Mii leat fuolas das go sámi mánáid giella- ja oahppovuoigatvuohta lea rašes vuođđu nu guhká go lea gielddaid bušeahtaid, skuvlaeiseválddiid ja báikkálaš politihkka duohken, lohket váhnemat oktasaš cealkámušastis.

Go Deanu gielda lea botken ovttasbarggu Ohcejogain, de jávká vejolašvuohta ásahit oktasaš sámeskuvlla nie movt guhká lea plánen.

– Olmmošvuoigatvuohta geatnegahttá

Ohcejoga ja Sirpmá váhnemat oaivvildit ahte sámemánáin lea vuoigatvuohta fitnet oahpahusa iežaset gillii ja iežaset kultuvra vuođul.

– Geatnegasvuohta dán ollašuhttimis lea stáhtain sihke vuođđolágaid ja olmmošvuoigatvuođaid mielde. Danin mii gáibidit ahte Norgga ja Suoma stáhtat ovttas Sámedikkiin ollašuhttet oktasaš sámeskuvla ásaheami. ON erenomaš raporterejeaddji Victoria Tauli-Corpuz lea maid ávžžuhan Norgga ja Suoma stáhta doarjut dán ovttasbarggu, muittuhit váhnemat.