– Leimme aitto addán fuođđariid ellui, ja leimme vuodjime nuppi skuhtera lusa. Dá golbma guovžža ovddabealde. De gal veahá healkkeheimme.
Kárášjoga boazosápmelaš, lei ikte siidaguimmiin biebmame ealu, Sáraskáiddis, Leavvajoga ja Deanu gaskkas.
De fáhkkestaga fuomášeigga ástti (njiŋŋelas guovžža) guvttiin čivggain.
Sáraskáidi.
– Leimme ovttain skuhteriin jođus. Guhkes seakka skuhteriin, stáippas han lei vel.
– De guovžžat leat juste munno ovddabealde, gokko letne manname. Veahá gal lei ballu. Mo dal manná, rohkkáha go vai maid?
Lasse Andre Anti.
Foto: Marit Sofie Holmestrand / NRKVaikko leigga balus, de fertiiga geahččalit duvdilit guovžžaid, vai eai mana ealu sisa.
– Muhto oidnen ahte eai leat vuolgime, go leat goddán ealgga dasa. Dáidet ain doppe dál. Sáhttit fitnat geahččame jus háliideahppi, mojohallá Anti.
Guovžžat lihkkan
– Dál leat eanaš guovžžat lihkkan, muitala Norgga luonddudutkan instituhtta (NINA) seniordutki, Ole-Gunnar Støen.
Støen meroštallá dán ástti čivggat leat beannot jahkásaččat. Son lea guokte čearuin Norrbottenis, Ruoŧa bealde dutkan man ollu misiid guovža váldá.
Seniordutki Ole-Gunnar Støen.
Foto: NINA– Min dutkan čájeha ahte guovžžat main leat dien mađe stuorra čivggat, sáhttet váldit olu misiid. Dat sáhttá šaddat váttisvuohtan jus lea guottet dien guovllus, dadjá Støen.
Olu guovžžat
Lasse Andre lohká iežas gullan ahte dien guovllus galgá leat vel okta guovža, ii son jáhke bohccuid orrut doppe gos guovžžat leat.
– Imaš ahte dieppe leat guovžžat, duoddaris, de gal leat guovžžat laskan olu, smiehtada Anti.
Hedmárkkus ja Finnmárkkus gávnnat ge eanemus guovžžat Norggas.
Diibmá čájehedje DNA-iskosat ahte leat 160 guovžža, ja guoktelogis dain leat guođđán baikka dahje guolgga Kárášjoga gildii.
