Mii eat leat fáhten Suoma sámediggepresideantta Tiina Sanila-Aikio ságaide. Muhto Suoma Sámedikki várreságadoalli Heikki Paltto šálloša go sis ii leat seammá vejolašvuohta sárdnut ođđajagisártni TVas nie mo Norggas lea vierru.
– Jus addošii seammá vejolašvuohta maiddái Suoma sámediggepresidentii, de dat loktešii Sámi álbmoga iešdovddu, oaivvilda Paltto.
Dás sáhtát geahččat Norgga sámediggepresideantta ođđajagisártni.
Son muittuha ahte seammá go Norggas, de Suomas ge ásset sápmelaččat iešguđet sajiin riikkas.
– TV-sárdnumiin sámediggepresideanta olahivččii buot sápmelaččaid ja riikka álbmoga muđuige. Ná sii beasašedje buoret diehtit makkár áššiiguin mii bargat, Paltto lohká.
Son ii dieđe manne dákkár vejolašvuohta ii leat addojuvvon Suomas.
– Muhto fertešeimmet ovddidit ášši rivttes sajiide, Paltto árvvoštallá.
Suoma Sámedikki várreságadoalli Heikki Paltto.
Foto: Ođđasat / Yle Sápmi- Loga maid:
– Ruoŧa mediat unnán beroštit sámi áššiin
Maiddái Ruoŧa sámediggepresideanta Håkan Jonsson šálloša go son ii beasa sárdnut ođđajagedearvvuođaid TVas nie mot virgeguoibmi Vibeke Larsen beassá.
– Olbmuide dieđusge lea dehálaš diehtit makkár áššiid mii vuoruhat. Muhto Ruoŧa sámedikki politihkkariin lea muđui maid hirpmat váttis beassat mediaide, čilge Jonsson.
Ruoŧa sámediggepresideanta Håkan Jonsson.
Foto: Anna-Karin Niia , Ođđasat.se– Manne dii ehpet leat ožžon dan seammá vejolašvuođa go Norgga sámediggepresideanttas lea?
– Dasa leat vissásit ollu čilgehusat. Muhto okta sáhttá leat dat ahte Norggas beroštit sámi áššiin eambbo go maid Ruoŧas dahket, son vástida.
Lohpida čavget suittehiid
Dasa lassin jáhkká Ruoŧa sámepolitihkkáriid menddo álkit dohkkehit dili.
– Fertet čavget suittehiid buorebut ja geahččalit oažžut buoret diehtojuohkinvejolašvuođaid.
Seammá go Suomas, de Ruoŧas ge lea ođđajagedearvvuođat dušše Sámedikki neahttasiiddus. Ruoŧas dearvvuođat leat sihke ruoŧa- ja sámegillii, Suomas ges dušše suomagillii.
