Nuoraid fylkkaráđđi cuiggoda: –Skuvllat bilidit ohppiid ovddas

Buot Romssa ja Finnmárkku joatkkaskuvllaid ohppiin lea riekti oažžut vejolašvuođa válljet sámegiel oahpu. Liikká vásihit oahppit ahte skuvlaráđđeaddit eai ávžžut válljet sámegiela go leat unnán oahpaheaddjit dahje lea menddo olu bargu.

Nu muitala Romssa ja Finnmárkku nuoraid fylkkaráđđi čállosis.

Sunná Svendsen Nuoraid fylkkaráđis lohká ahte sii leat ožžon ollu dieđuid fylkka ohppiin, geat eai leat ožžon vejolašvuođa válljet sámegiela skuvllas.

Stuorra oassi lahtuin eai leat oba diehtánge ahte sis lea vuoigatvuohta beassat válljet sámegiel oahpu skuvllas.

Dehálaš seailluhit sámegielaid

Svendsen oaivvilda ahte lea vahát jus skuvllat eai fála sámegiela ohppiide, vaikko vel muhtin skuvllat gohčoditge iežaset resursaskuvlan sámegiel oahpu várás.

– Mu mielas lea hui suddu, danne go sámegiella han dárbbašuvvo ovddosguvlui, ja máŋgga iešguđetge barggus.

Loga eambbo: – Dál leat gártan nu olu ahte munnje lea váttis registreret visot

Nuoraid fylkkaráđis eai loga skuvllaid láhčit ohppiide vejolašvuođa oahppat sámegiela digitálalaččat, ja leat dál dolkan bargamis oččodit buori digitála sámegiel oahpahusa.

– Sii bilidit njulgestaga ohppiid ovddas, ja sin sámegiel oahpu, deattuha Svendsen.

Hástalus oččodit oahpaheddjiid

– Sihke fylkkagielddas ja skuvllain leat unnán oahpaheaddjit, geain lea rievttes gelbbolašvuohta, ja go almmuhit rabas virggiid, de boahtá okta dahje ii oktage ohcamuš.

Nu muitala Romssa ja Finnmárkku máhtto- ja ovttaidahttinfylkkaráđđi, Bjarne Rohde (SG).

Loga eambbo: Olles Norggas leat guhká čurvon oahpaheaddjiváilevašvuođa

Ja de šaddá sidjiide hástalussan fállat dan oahpahusa maid galget fállat, ja ollu manná gáiddusoahpahusa bokte.

– Muhto dat ii leat ággan dasa ahte dát fálaldat ii galgga gávdnot, dahje dasa go oahppit ožžot ávžžuhusa ahte eai berre válljet dan.

Skuvllaid ovddasvástádus láhčit oahpahusa

Sámegiella ja dárogiella leaba bálddastahtton sámeguovlluid vuođđoskuvllain, ja ohppiin geat orrot olggobealde sámeguovlluid lea maiddái vuoigatvuohta sámegiela válljet vuosttašgiellan, vaikko gos riikkas sii orožit.

Fylkkagielddas ja juohke skuvllas lea alddis ovddasvástádus visot oahpahussii.

– Muhto go guoská diehtojuohkimii dan hárrái, de lea ovddasvástádus máŋgga iešguđege sajis. Mii váldit iežamet oasi dán ovddasvástádusas ja bargat dan ovdii ahte dát dieđut leat dovdosat, dadjá Rohde.

Váldet ášši viidáseappot

Dál áigot Nuoraid fylkkaráđis bargagoahtit áššiin viidáseappot ja jearrat čoahkkima fylkkaráđiin, geas lea ovddasvástádus oahpuid dáfus, ja seammás čalmmustahttit váttisvuođa eanet.

Sunná Svendsen lohká iežaset vuordit fylkka bidjat doaibmabijuid johtui buoridan dihte dili.

Su mielas berrejit skuvllat beroštit áššis eanet, movttiidahttit ohppiid ja buoridit diehtojuohkima das makkár vuoigatvuođat ohppiin leat.