Heidi giitevašvuođakaleandar
Diimmá juovlamánu ráhkadii Heidi giitevašvuođakaleandara alcces. Ovdal go oažžut juoga juohke beaivvi adveanttas, de attii alcces vejolašvuođa jurddašit mii su dagahii giitevažžan.
Son sárggui 24 ruvttá árkii, ja bajimužžii čálii giitevašvuođakaleandar. Juohke iđida go morihii de lei smiehttan juoga man áiggui čállit báhpárii, mii su jurdagiin lei justa odne.
Ja go jo min vuoiŋŋaš lea nu ráhkaduvvon ahte ii dieđe erohusa das ahte dahkat go mii juoga, vai smiehttat go mii juoidá, de smiehttagođii son dan birra man lei čállán kaleandarii. Lei jáhkkemeahttun maid Heidi gávnnahii ahte sus lei mainna lei duđavaš ja maid ovddas lei giitevaš. Son sirddii fuomášumi dábálaš negatiiva ruskaáššiin, maidda mii dábálepmosit bidjat fuomášumi - smiehttat mii sus lei maid sáhtii illudit. Ja duođaid eai lean unnán áššit.
Mii leat ássin riikkas gos lea máilmmi buoremus orrut, ja mis lea alla eallindássi - dasto berrešii mis leat olu man ovddas dovdat giitevašvuođa. Ja de leat nu ráhkaduvvon ahte mii johtilit vajálduhttit buressivdnádusaid ja baicce válljet hárbmaduvvot daid smávva áššážiid dihte mat eai leat nu mo galggašit. Dego ahte busse lea golmmain minuhtain maŋŋonan. Go jorgalahtii jurddarávnnji, álgigođii Heidi leat giitevaš go lei busse, ja go nu jurddaša, de ii daga maidige jus busse lea maŋŋonan. Dat han boahtá. Ja go busse boahtá, de ii dárbbaš vázzit bargui.
Dat mii lea imaš min vuoigŋašiin, go mii dan jorahat positiivvalaš áššiid guvlui, de dat iešalddis ohcagoahtá eanet áššiid das masa lea fuomášupmi,.
Soaitá mun ieš ge livččen dárbbašit giitevašvuođakaleandara adveanttas? Livčče leamaš gelddolaš oaidnit makkár áššiid dihte mun livččen leat giitevaš. Soaitá mun hirpmahuhttán iežan? Lea aŋkke hui buorre jurdda, sirren dihte masa mii geavahat iežamet návccaid.
