Máret Rávdná Buljo ráhkada váffeliid bohccovuoiŋŋamaččain – son ii hálit bálkestit biepmu

– Muhtimiid mielas lea dát veaháš erenoamáš, muhto mu bearrašii lea dát áibbas lunddolaš, muitala Máret Rávdná mojonjálmmiid.

Son guossoha erenoamáš váffeliid iežas geahčen go gáfeguossit fitnet.

Go dat leat oainnat ráhkaduvvon bohccovuoiŋŋamaččain.

44-jahkásaš lea rievtti mielde Guovdageainnus eret, muhto ráhkisvuohta doalvvui su Nordlándii Lodegiidda.

Dohko son lea náitalan ja lea golmma máná eadni.

Gudnejahttin ja giitevašvuohta

Borrat vuoiŋŋamaččaid ja eará siskilušaid bohccos lea guhká leamašan vierrun sámi biebmokultuvrras.

Go boazu njuvvo, de lea dábálaš geavahit buot.

– Mun muittán bures iežan áhku gii álo ráhkadii vuoiŋŋamaččain biepmu go lei niesteboazu. Mu váhnemat láviiga vuoiŋŋamaččain ráhkadit gáhkuid. Dat lei mu mielas njálggat, muittaša Máret Rávdná.

Bohcco váibmu, geahppát, monimuččat, vuoivvas ja varra leat dieđusge maid oasit Buljo bearraša biebmodábiin.

– Lean buorre iežan bohccuide ja munnje lea dehálaš ahte dain lea buorre dilli. Go geavaha olles bohcco ávkin, de gudnejahtát dan ja čájehit giitevašvuođa, dadjá Máret Rávdná.

Liegga jurdagat bohccuid birra dávjá molsašuvvet váivašuvvamiin. Orru leamen dego sámi biebmovuogit eai leat ožžon saji, dego duvdiluvvon eret.

– Mun jearan alddán dávjá manin sámiid biebmovuogit eai leat oidnosis. Dat eai leat ožžon seamma saji go eará biebmovuogit min riikkas, dadjá son.

Sámi gievkkan njunnošis

Eanandoallo- ja biebmoministtar Sandra Borch ádde ahte Máret Rávdná sáhttá leat duššástuvvan njuolggadusaid dihte.

Borch muittuha ahte gávdnojit muhtin spiehkastusat njuolggadusain, mat gusket njuovvamii ja bohcco vuovdimii sámi árbevirolaš dilálašvuođain.

Stáhtaráđđi ii vástit njuolgga gažaldahkii ahte orrot go njálgát Máret Rávnná váffelat, mat leat ráhkaduvvon bohccovuoiŋŋamaččain, muhto su mielas lea dehálaš seailluhit buot biebmovugiid, maiddái sámi.

– Mun vásihan ahte lea stuorát beroštupmi seailluhit buriid suvdilis vugiid mo ráhkadit biepmu. Sámi gievkkan lea njunnošis das mo geavahit olles bohcco. Dán háliidan mun čalmmustahttit. Mun han lean Romssas eret, dadjá Borch.

Ii leat vuovdimassii

Máret Rávdná áinnas vuovddášii vuoiŋŋamašváffeliid.

Muhto son ii sáhte geavahit vuoiŋŋamaččaid, mat leat njuvvon njuovahagas.

Njuovahagat geavahit njuovvanbissuid, ja dat dieđusge billista dan mii lea oaivvis.

Boazosápmelaččat njuvvet dakkár vugiin mii ii bilit vuoiŋŋamaččaid. Dat lea danin go sii sáhttet geavahit niskebuikku go priváhta njuvvet.

– Go mii ieža njuovadat de sáhttit dan dahkat árbevirolaš vuogi mielde. De lea mus lohpi váldit vuoiŋŋamaččaid logi bohccos.

Dat eai leat vuovdimassii. Danin son geavaha dál vuos vuoiŋŋamaččaid priváhta biebmoráhkadeamis.

Ii leat dušše Máret Rávdná geas lea beroštupmi siskilušaide.

Stensaas njuovahat Plaassjes lea maid mearkkašan ahte eambbosat leat jearahišgoahtán siskilušaid.

Sihke priváhtaolbmot ja restoráŋŋat váldet oktavuođa njuovahagain.

– Restoráŋŋat háliidivčče fállat erenoamáš biepmuid, dadjá beaivválaš jođiheaddji Johanne Stensaas.

Dagaha beroštumi

Máret Rávdná hirpmahuhttá dutki Aina Stensgårda.

Son jáhkká eambbosiid jurdilišgoahtit ovdal go biepmu bálkestit.

– Dát sáhttá dagahit ahte boahtte áiggis biepmogolaheapmi meroštallo eará láhkai. Maid mii atnit biepmogolaheapmin ja maid eat ane biepmogolaheapmin. Lea dehálaš fáddá ovddos guvlui, geavahit buot go ealli njuvvo.

Lihkká ii leat Máret Rávnná áŋgirruššan oba mielde ge Norgga rehketbihtás. Eai buot siskilušat rehkenasto biebmoávnnasin.

– Ealáhussuorggi šiehtadusain unniduvvon biebmogolaheami birra daddjo ahte buot anihahtti biebmu mii buvttaduvvo olbmuid várás, sáhttá adnojuvvot biepmogolaheapmin. De lea gažaldat makkár biebmu lea anihahtti, dadjá Stensgård.

– Muhtin ráje siskilušain leat mielde dán ollesgovas. Maŋŋel go biebmobuvttadeapmi industrialiserejuvvui, de lea olu mii ii rehkenastojuvvo biebmun, čilge son.

Bursa ja čagar

Máret Rávdnái lea dehálaš ahte su mánáide lea lunddolaš borrat buot maid sáhttá borrat bohccos.

Ja dalle son oaivvilda buot.

– Muhtimat sáhttet boagustit veaháš go šaddá sáhka das ahte borrat bohcco čahkara ja burssa. Muhto dat lea lunddolaš midjiide. Ii leat mihkke mainna galggašii heahpanaddat.

Dutkamuš čájeha maid ahte go borrá siskilušaid de oažžu olmmoš daid deháleamos bibmosiid, seammás go váikkuha dasa ahte bálkestuvvo unnit biepmu.

Máret Rávdná mielas lea buorre go eanet ahte eanet olbmot sávvet árbevirolaš biepmuide buresboahtima.

– Lihkus orru nu ahte olbmot Sámis bajidit jienaideaset eambbo go lea dán birra sáhka. Leat olus geat áŋgiruššet dasa ahte sámi biebmovuogit maid galget dohkkehuvvot buorebut stuorraservodagas.