Juovlakoarta - áitojuvvon šládja?
Ja de leat juovlakoarttat - árbevierru sáddet juovlakoarttaid fulkkiide, skihpáriidda ja oahppásiidda - sávvat buriid juovllaid ja ráfálaš, buori ođđa jagi. Okta dain čábbámus juovlaárbevieruin jus mus jearat. Dan oktii jagis goas mii systemáhtalaččat bláđet čujuhusgirjjiid ja oktavuođalisttuid muitin dihte buohkaid; Buohkaid geat galget oažžut dearvvuođaid juovllaide. Dan botta go muittut ain ihtet čáledettiin sidjiide boahtá jurdda: "mo son manná singuin dán jagi?" – ja maŋŋá go mii geahčadat juovlakoartalána mii midjiide lea sáddejuvvon, ja lohkat juovlakoarttaid main leat dat dábálaš moadde sáni ja juovlareivviid - ja mii iluin lohkat sihke daid oanehis ja daid guhkes juovladearvvuođaid, sihke dain main leat čáppa juovlatevnnegat, ruovtturáhkaduvvon ja juovlakoartagovaid. Lea buresboahtin visot, muhttin lea min muitán, ja dat ligge váimmu.
Muhto mii dáhpáhuvvá dáinna buriin norgga juovlaárbevieruin? Dát dološ vierru, našuvdnahuksema áiggi rájes eará čuohtejagis, gos justa dat dávjá bođii ovdan. Sáddet juovlakoarttaid ja juovladearvvuođaid lea áitojuvvon árbevierru. Eatgo galggašii bidjat buot min searaid gádjut buori norgalaš árbevieru? Min juovlakoartamáhppa lea bassojuvvon ja gearggus dustet koarttaid, lea čáhkkil.
Maid muitalit dát dološ norgga juovlakoarttat? Jo, spiidni symboliserii norgga "biebmojuovllaid", ávvudeami ja ilu. Gordnegihppu, dábáleamos motiiva, symbolisere gussolasvuođa. Dálveeanadat lea juovlaávvudeami rámma ja norgga juovlanigá lea álo leamaš bivnnut motiivan. Nigá lea skealbma ja hutká feara maid. Juovlakoartaárbevierru áiggiid čađa lea jo muitalus iešalddis. Muhto beroškeahttá motiivvas ja hámis - buot gullet árbevirrui mii álggii 1800-logus ja mii lea seilon čađa heahtejagiid ja sođiid - árbevirrui sáddet juovladearvvuođaid ustibiidda ja fulkkiide iluin ja giitevašvuođain. Juovlakoarttat leat dehálaš oassi min kulturárbbis. Gáhttenárvosaš kulturárbi.
