NRK Meny
Normal

– Sponsor gal ii leat sosiálakantuvra

Go uránruvkefitnodat CAMECO doarju GENI masteroahpu, mas maid sámediggepolitihkárat servet, de vurdet CAMECOs ahte juoga rišiha ruovttoluotta, dán čállá NRK Sámi kommentáhtor.

Nils Johan Heatta, direktør NRK Sápmi

NRK Sámi kommentáhtor Nils Johan Heatta.

Foto: Ole Kaland / NRK

Romssa universitehta sámi ossodat gal sáhttá ovttasbargat geainna háliida, ja dieđusge maiddái Saskatchewan universitehtain, Kanadas. Muhto go searvá ovttasbargguide, nugo dán masteroahpu oktavuođas man máilmmi stuora uránaruvke fitnodat CAMECO ruhtada, de ferte dárkilit guorrat fitnodaga luottaid. Dán áigge ii leat šat vejolaš čiehkádit dan duohkái ahte sin ovttasbargoguoibmi dat oažžu doarjaga, eai fal sii ieža. Sii gal ieža leat beanta vigiheamit go sin oassi prošeavttas dat gal ruhtaduvvo almmolaš stádaruđain. Mii fertet luohttit ahte Romssa universitehta lea dien beali bures árvvoštallan ja vihkkedallan ja de gávnnahan ahte sii goitge servet dasa.

Mii vuordit ahte allaskuvllat ja universitehtat oahpahit ja dutket servvodahkii ávkkálaš áššiid. Eahpitkeahttá lea diet masterfáddá miellagiddevaš go das galggaše oahppat mo davvi- ja eamiálbmotguovlluid sáhtáše ovdánahttit. Ja dat lea maid nu ahte eamiálbmotguovllut ja olbmot dárbbašit oahppat ovdánahttita jođihit boahtteáiggi servvodagaid. Lea maid vissásit buorre diehtit ja ipmirdit mo máilmmiviidosaš ruvkefitnodagat jurddašit. Muhto de gárta jearaldat das makkár ruđa don sáhtát vuostáváldit almma ahte dat billistivččii du nama beaggima. Mađi duolvaseappo ruhta, dađi stuorit hástalus. Ja mađi heajubut fitnodat beaggá, dađi stuorit dárbu lea fitnodagas buoridit namas. In áiggo mange namas čuoččuhit ahte CAMECO ruhta lea duolvaruhta, muhto sin namma gal ii beakke seamma čábbát buot eamiálbmotguovlluin. Sponsorat han eai leat goasge ovdal, eaige dál, doaibman sosiálakantuvran mii juohká ruđa dárbbašeddjiide, muhto vuordámušain ahte juoga rišiha ruovttoluotta.

Mediaásahusain lea beanta buorre bargomálle cieggan ahte eai váldde vuostá mátkedoarjagiid go vulget mielde bovdejuvvon mátkkiide. Go journalista dahje redaktevra vuolgá bargomátkái, de bargoaddi máksá mátkki, leažžá dál departemeanta dahje fitnodat mii leažžá bovden. Dat lea mielde hehttemis dan ahte journalista dovdá iežas geatnegahttojuvvon bealuštit su gii mávssii su mátkki. Unnimusat seamma vuordámuša ferte bidjat politihkkariidda, ahte eai sora iežaset dakkár oktavuođaide mat sáhttet bohciidahttit eahpádusa sin sorjjasmeahttunvuhtii.

Silje Karine Muotka lea sámediggeráđi lahttu ja Runar Myrnes Balto lea sámediggeráđi ráđđeaddi. Goappašat leaba guovddáš politihkkarat sámi servvodagas. Vaikko ieža soaitiba dovdat ahte sudno oasálastin Saskatchewan ja Romssa universitehtaid oktasaš masterohppui lea sudno iežaska ja priváhtta dahkku dahje ášši, de lea goit nu ahte go boahtte háve šaddá sáhka ruvkedoaimmaid ja ruvkefitnodagaid birra Sámis, de jođánit servvodagas ja politihkalaš birrasiin čuožžila das gažaldat ahte leago diet oktavuohta masterprográmmii váikkuheamen sudno oainnuide ja oaiviliidda. Ja dakkaviđe go dakkár eahpádus lea gilvon, de lea dat šaddan dán guovtti politihkkarii noađđin. Sáhttibago šat sorjjasmeahttumit searvat digaštallamiidda ruvkedoaimmaid birra ja bisuhit luohttámuša alcceska?