Koronavirus
Dehálaš dieđut.
Njukčamánu 16.beaivvi bohte ođđa rávvagat dutnje gii leat nuorvvus. Buohkat geain leat fáhkka vuoiŋŋahatvuolšši dovdomearkkat galget bissut ruovttus, čállá Álbmotdearvvašvuođainstituhtta ođđa, ođasmahttojuvvon rávvagiin. Maiddái sii geain leat gehppes dávdamearkkat nu go nuorvu dahje čottabávččas berrejit bissut ruovttus jándora maŋŋelii go dávdamearkkat leat jávkan.
Njukčamánu 15.beaivvi mearridii ráđđehus ođđa láhkaásahusa mii sáhttá gieldit olbmuid orostallamis barttas eará suohkanis go doppe gos orrot. Dat mearkkaša ahte olbmot sáhttet láhkavuođuin bággehallat vuolgit ruoktot jus šaddá dárbbašlaš.
Dasa lassin leat vel olu báikkálaš mearrádusat ja ráddjejumit mátkkošteami dáfus.
Hehtten dihte Covid-19 leavvamis ja bisuhan dihte dárbbašlaš dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaid lea Dearvvašvuođadirektoráhta mearridan moanaid doaibmabijuid mat gustogohtet duorastaga njukčamánu 12. beaivvi dii. 1800 rájes.
Čuovvovaš ásahusat giddejuvvojit:
- Mánáidgárddit
- Mánáidskuvllat
- Nuoraidskuvllat
- Joatkkaskuvllat
- Universitehtat ja allaskuvllat
- Eará oahppoásahusat
Dasa lassin giddejuvvojit olu lágideamit ja gávpedoaimmat:
- Kulturlágideamit
- Valáštallanlágideamit ja organiserejuvvon valáštallandoaimmat sihke siste ja olgun
- Visot gávpedoaimmat guossohanbálvalussuorggis, earret borramušguossohanbáikkit nu go kantiinnat ja borranbáikkit mat sáhttet láhčit dili nu Hárjehallanguovddážat
- Fitnodagat mat fállet vuoktačuohppanbálvalusaid, liikedivššu, ruvvema ja rumašdivššu, tatoverema, ráiggaheami (piercing) ja sullasaš bálvalusaid
- Vuojadanhállat, vuojadanbáikkit ja sullasaččat
Dearvvašvuođabargit geat barget pasieanttaiguin gildojuvvojit mátkkošteames olgoriikii. Gielddus guoská sihke bálvalusmátkkiide ja priváhta mátkkiide. Mearrádus gusto njukčamánu 12. beaivvi rájes ja vuos cuoŋománu 2020 lohppii.
- ahte guossit doalahit unnimusat 1 mehtera gaskka. Guossohanbálvalussuorgái gullet restoráŋŋat, bárat, pubat ja olgobáikkit.
- Oktasašjohtolatfálaldat bisuhuvvo. Sivvan dasa lea vai olbmot geain leat kritihkalaš servodatdoaimmat besset bargui ja ruoktot, ja vai eai dárbbaš leat nu lahkalaga earáiguin.
- Dearvvašvuođadirektoráhta bivdá ahte ii galgga galledit olbmuid ásahusain gos leat hearkkes joavkkut (vuorrasat, psykiatriija, giddagasat jna.).
Mátkkiid dáfus ávžžuhuvvo čuovvovaččat:
- Bargojuvvo dan nala ahte sisriikkalaš sáhttofálaldat galgá čađahuvvot nu dábálaš vugiin go vejolaš.
- Dearvvašvuođadirektoráhta ávžžuha garrasit garvit astoáiggemátkkiid.
- Ale mana bargui dahje skuvlii, garvve mátkkiid mat eai leat duohta dárbbašlaččat (sihke riikka siste ja olgoriikkas), garvve almmolaš sáhttofálaldagaid jus sáhtát, garvve báikkiid gos lea várra šaddat lahkalaga earáiguin, garvve lagas rumašlaš oktavuođa earáiguin.
- Buohkat geat leat leamaš mátkkošteame eará báikkiin go Ruoŧas ja Suomas, galget errenáigái/karantenii, beroškeahttá leat go sis dávdamearkkat vai eai. Mátkkit rehkenastojuvvojit guovvamánu 27. beaivvi rájes.
- Disdaga rájes gusket karantenanjuolggadusat maiddái sidjiide geat leat fitnan Suomas ja Ruoŧas.
Gearggusvuođalávdegoddi atná čuovvovaš 15 doaimma kritihkalažžan servodahkii:
- Stivren ja heahtejođiheapmi
- Suodjalus
- Láhka ja ortnet
- Dearvvašvuohta ja fuolahus
- Gádjunbálvalus
- IKT-sihkarvuohta siviila sektoris
- Luondu ja biras
- Váráiduhttinsihkarvuohta
- Čáhci ja rufe
- Ruđalaš bálvalusat
- Fápmolágideapmi
- Elektrovnnalaš gulahallanbálvalusat
- Sáhtosteapmi/fievrrideapmi
- Satelihttavuđot bálvalusat
- Apotehkat
Loga eambbo Dearvvašvuođadirektoráhta neahttasiidduin
Ná leat dávdamearkkat
Vuosttaš beivviid vásihit eatnasat febera. Dát sáhttá mielddisbuktit deahkkebákčasiid, váibbasvuođa, galbmoma ja oaivejorgása. Oppalaš illáveaju ja luhčadávdda. Eatnasat buorránišgohtet guđát dahje čihččet beaivvi rájes.
Dávdda árra dásis leat dábálaš dávdamearkkat oaivebávččas, goikegosahat ja njunni mii golgá. Dađistaga, jus virus vearrána, sáhttá šaddat šliivegosahat ja varra šliivvis maid gossá.
Dávdda čuovvovaš dásis sáhttá šaddat lossat vuoigŋat ja/dahje raddebákčasat. Fáhkka geahpesgeahnohuvvan dahje vuoigŋanváddu mii gáibida liige oksygena sáhttá dáhpáhuvvat vearrámus dilis. Dávdamearkkat bohciidit dábálaččat viđát buohcanbeaivvi rájes.
Muhtin dilálašvuođain lea koronavirus dagahan ahte monimuččat geahnohuvvet. Dán dávdamearkkat leat ahte šaddá dávjá fitnat hivssegis, juolggit bohtanit ja čalmmiid vuoli bohtana, varradeaddu loktana ja/dahje šaddá váibbas ja viesas.
Leat go dus gažaldagat dearvvašvuođaeiseválddiide?
Diehtojuohkinlinjá koronavirusa birra lea telefovdnanummaris: 815 55 015.
Olbmot geat jáhkket dávdda njommon alcceseaset, galget čuojaldahttit fástadoaktárii dahje doavttirváktii 116 117.
Lea dehálaš ahte olbmot geat jáhkket dávdda njommon alcceseaset, eai boađe doaktára lusa, dahje doavttirvávtta lusa, muhto bissot ruovttus ja váldet oktavuođa telefovnna bokte.
Dán berret diehtit
Vuosttaš virusnjoammun Norggas duođaštuvvui guovvamánu 26. beaivvi.
Norgga eiseválddit leat háhkan reaidduid maiguin sáhttet jođánit duođaštit diagnosa, ja leat sádden njuolggadusaid dearvvašvuođabargiide miehtá riikka. Visot Norgga girdišiljut ja suohkanváldodoaktárat leat maid ožžon bagadusreivve.
Visot riikka varrabáŋkkut leat mearridan njeallje vahkku errenáiggi/karantena varraaddiide geat leat mátkkoštan guovlluin gos koronavirus lea leavvame.
Oslo varrabáŋkkus lea garraset gáibádusat, gos buohkat geat leat leamaš oktavuođas soapmásiin gii lea leamaš guovllus gos koronavirus lea leavvame, maiddái galget errenáigái/karantenii.
Njukčamánu 14. beaivvi 2020 rájes ávžžuha Olgoriikkadepartemeanta norgalaččaid garvit mátkkošteames visot riikkaide jus ii leat áibbas dárbbašlaš, danne go guovlluin lea viidát leavvan koronavirus.
Geahča OD mátkkoštanrávvagiid dáppe.
Dearvvašvuođadirektoráhta ja Álbmotdearvvašvuođainsituhtta bivdet buot bargiid dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusas, geat leat leamaš guovlluin gos koronavirus lea olu leavvan, bissut ruovttus 14 beaivvi maŋŋel go leat ollen ruoktot. Loga eambbo dan birra dáppe.
Mii lea koronavirus?
Koronavirus SARS-CoV-2 (gohčoduvvo maiddái coronavirus dahje 2019-ncov) lea virusjoavku mii lea namas ožžon dan mielde movt lea oaidnit mikroskohpas. Dat leat jorbasat ja dain leat sákkit birra mat leat dego kruvnnat.
Koronavirus sáhttá dagahit vuoiŋŋahatvulššiid. Muhtimat leat heaggaváralaččat, earát fas eai leat nu duođalaččat.
Virus lea nu gohčoduvvon RNA-virus. Dat mearkkaša ahte dan genaávdnasis lea RNA dan sadjái go DNA, mii dahká ahte virus leavvá jođánit ja mutašuvnnat dáhpáhuvvet dávjjibut. Njukčamánu 5. beaivvi gulustuvai ahte koronavirus lea nuppástuvvan guokten variántan. Álgovuolggalaš virusšládja, mii gohčoduvvo S-šládjan, orro leame geahppaset dávda. Nubbi veršuvdna, mii gohčoduvvo L-šládjan, lea garraseabbo ja leavvá jođáneappot. Dál lea S-šládja mii leavvá eambbo, go garraset šlája leavvan lea unnon ođđajagemánu rájes.
Dutkit barget geahččaladdat vejolaš boahkuid/vaksiinnaid, muhto lea áddjás bargu.
Man várálaš lea virus?
Dat rievddada. Muhtumiin leat dušše gehppes dávdamearkkat, earát fas leat duođalaččat buohccán ja jápmán.
Sidjiide geaidda dávda njoammu, sáhttet oažžut febera, gosahaga ja vuoigŋanváttuid. Duođalaš diliin sáhttá šaddat geahpesboalddáhat, fáhkka geahpesgeahnohuvvan ja monimušgeahnohuvvan.
Antibiotika ii doaimma virusiidda, ja dábálaš influensadálkkas ii ge doaimma. Njoammuduvvon olbmot geat šaddet buohccivissui, ožžot liige golgosa ja orgánadoarjaga. Muđui ferte dávddaid vuostálastinnákca ieš doarrut vuostá.
Njoammuduvvon olbmuid lohku geat jápmet, bissu vuollun Máilmmi dearvvašvuođaorganisašuvnna dieđuid mielde. Oallugat sis geat leat jápmán ledje vuorasolbmot dahje sis lei rašes dearvvašvuođadilli ovdalaččas.
Man bahá lea virus njoammut?
Virus njoammu olbmos olbmui goaikkanasaid bokte, nu go gossama ja gastima bokte. Dat sáhttá maid leat olggožiin nu go uksageavjjain ja rinddain.
Eanas njoammumat leat vuolgán Kiinnás dahje leat njommon olbmuid bokte geat leat leamaš Kiinnás.
Dutkit rehkenastet ahte njoammuduvvon olbmuid duohta lohku dáidá lea mihá badjeleappos go dat mii lea registrerejuvvon.
Dávda njoammu seamma vugiin go nuorvu ja influeansa, golmma ládje:
- Áimmu čađa go buohcci olmmoš gastá dahje gossá nu ahte earát geat leat lahka vuigŋet virusa dahje ahte njoammu čalmmi, njuni dahje njálmmi vuohččecuzzii.
- Njuolggo oktavuođa bokte go buohcci lea ožžon virusa gieđaide ja njoammuda dan earáide guoskkaheami bokte.
- Eahpenjuolggo oktavuođa bokte go virus lea njommon viessobiergasiidda dahje diŋggaide gastima/gossama bokte dahje go buohcci olbmos dahje earáin lea leamaš virus gieđain, ja de leat guoskan diŋgii.
Movt dan galgá bissehit?
Norggas ráhkkanit dearvvašvuođaeiseválddit dasa ahte nu stuora oassi go 25 proseantta álbmogis sáhttá njoammuduvvot. Doaibmabijut mat árvvoštallojuvvojit leat unnidit almmolaš sáhttofálaldagaid geavaheami, sirdit dearvvašvuođabargiid ja doallat skuvllaid ja mánáidgárddiid gitta.
Kiinná eiseválddit leat isoleren olles Wuhana ja ránnjágávpogiid. Lea sáhka oktiibuot máŋgalogi miljovnna olbmos.
Wuhanii leat sáddejuvvon measta 1000 doavttirjoavkku eará provinssain riikkas, ja guokte ođđa buohcciviesu leat huksejuvvon mearihis leavttuin.
Máŋga kiinnálaš gávpoga leat mearridan ráddjejumiid mátkkošteami dáfus, ja olu riikkat leat ásahan eambbo bearráigeahču mátkkálaččaid ektui.
Máŋggat girdifitnodagat leat heaitán girdimis Kiinnái.
Dutkit máŋgga riikkas barget ráhkadit boahkuid/vaksiinna, muhto lea áddjás bargu.
Gos boahtá virus?
Virus fuomášuvvui vuohččan Wuhan-gávpogis Kiinnás. Gávpogis orrot 11 miljovnna olbmo ja lea oarjjabealde Shanghai.
Vuosttaš dáhpáhusat gos várohedje dávdanjoammuma, ilbme juovlamánu loahpageahčen, ja vuosttaš jápmin registrerejuvvui ođđajagemánu 9. beaivvi. Vuosttaš olbmuid gaskasaš koronanjoammun Wuhanis dáhpáhuvai várra juovlamánu gaskkamuttus juo.
Seamma ládje go geahpesvirusiid Sars ja Mers dáfus, rehkenastet dál nai ahte virus lea njommon elliin. Ii leat vuos čielggas guhte ealli lea «sivalaš», muhto gearbmašat girdisáhpánat, mievrrit dahje roahtut leat eanemus jáhkehahtti njoammungáldut.
Oallugat sis geaidda dávda njoamui barge dahje jorre Wuhana mearrabiebmomárkanis, gos vuvdet ealli ja easka njuvvojuvvon elliid.
