Koronavijruse

• Les på nordsamisk
• Les på lulesamisk

Njoktjen 16.b. orre raerieh böötin dutnjien mij lea sovhtine, Gaajhkesh dovnesh symptomigujmie faahketji voejngehtasseinfeksjovnese edtjieh gåetesne årrodh, Almetjehealsoeinstituhte orre, orrestamme raerine tjaala. Aaj dah mej lijnies symptomh, goh sovhte jallh baaktjese tjeapoehkisnie, byöroeh gåetesne årrodh aktem dygnem mænngan dej eah leah vielie symptomh.

Njoktjen 15. b. Reerenasse orre mieriedimmiem böökti mij maahta almetjh nihtedh hæhtjosne årrodh aktene jeatjah tjïeltesne goh desnie gusnie årroeh. Daate sæjhta jiehtedh almetjh maehtieh laaken mietie gåetide saadtesovvedh jis daerpies sjædta.

Lissine joekoen gellie voenges nænnoestimmieh jïh feelemerestriksjovnh.

Juktie geerjehtimmiem Covid-19-vijrusistie tjöödtjestidh, jïh viehkiehtidh daerpies healsoe- jïh hoksedïenesjh tjåadtjoehtidh Healsoedirektoraate gellie råajvarimmieh sjæjsjalamme mah leah faamosne duarstan, njoktjen 12. b. 1800 raejeste.

Daah institusjovnh steegkesuvvieh:

• Maanagïerth
• Maanaskuvlh
• Noereskuvlh
• Jåarhkeskuvlh
• Universiteeth jïh jïlleskuvlh
• Jeatjah ööhpehtimmieinstitusjovnh.

Lissine gellie öörnedimmieh jïh gïehtelimmieh steegkesuvvieh:

• Kultuvreöörnedimmieh
• Gaarsjelimmieöörnedimmieh jïh öörnedamme gaarsjelimmiedarjomh dovne gåetien sisnie jïh ålkone
• Gaajhkh gïehtelimmieh gåassoehtimmiesuerkesne, bielelen gåassoehtimmiesijjieh gusnie beapmoem gåassohte, goh kantijnah jïh byöpmedimssijjieh mah maehtieh sjïehteladtedh guktie guessieh maehtieh unnemes 1 meeteren jovnesem gaskemsh utnedh. Ij edtjh beapmoem gåassoehtidh naemhtie guktie almetjh jïjtjh maehtieh dam beapmoem vaeltedh maam edtjieh byöpmedidh. Gåassoehtimmiesuerkesne restauraante, bar, pub jïh plearoeh gaavnedimmiesijjieh.
• Saavremejarngh
• Gïehtelimmieh goh bietskiedæjjadïenesjh, njaltjabåehtjierdimmie, daanjeme jïh kråahpesujhteme, tatoveradimmie, raejkievaelteme (piercing) jïh plearoeh faalenassh
• Voejemehaallh, laavkomesijjieh jïh plearoeh

Healsoebarkijh mah skïemtjijigujmie berkieh eah luhpiem utnieh ålkoelaantese vuelkedh. Nihteme faamosne dovne dïenesjefeelemidie jïh privaate feelemidie. Nænnoestimmie lea faamosne njoktjen 12. b. raejeste jïh annjebodts voerhtjen minngiegietjien raajan 2020.

• Faalenasse ektieskovhten bïjre jåarhka. Fåantoe lea almetjh vihkeles siebriedahkefunksjovnigujmie edtjieh maehtedh barkose jïh barkoste båetedh, jïh maehtedh jovnesem sinsætnan hööltedh.
• Healsoedirektoraate maadta ij guessine mïnnedh almetjidie institusjovnine prååsehke dåehkiejgujmie (båarasåbpoe almetjh, psykiatrije, faangkegåetieh, jnv).

Healsoedirektoraate naemhtie maadta feelemi bïjre:

• Edtja sislaanten skovhtem tjïrrehtidh dan iemielaakan goh gåarede
• Healsoedirektoraate tjarke haasta ij eejehtallemefeelemh darjodh
• Aellieh barkosne jallh skuvlesne mïnnh, aellieh feelemh darjoeh mah eah leah striengkies daerpies (dovne sislaantesne jïh ålkoelaantesne), aellieh byögkeles skovhtem vaeltieh jis ih daarpesjh, aellieh jeatjah sijjine mïnnh gusnie aelhkieslaakan mubpiej lïhke båatah, aellieh lïhke gaskesem mubpiejgujmie utnieh.
• Gaajhkesh dovnesh mah feelemijstie båetieh Sveerjen jïh Såevmien ålkoli edtjieh karanteenesne mïnnedh, jalhts dej eah leah symptomh. Daate faamosne bååstede goeven 27.b. raejeste.

• Dæjstan raejeste karanteenenjoelkedassh aaj faamosne Såevmien jïh Sveerjen gåajkoe jïh luvhtie.

Riejriesvoetemoenehtse åtna daah 15 funksjovnh leah eevre vihkeles siebriedahkese:

• Stuvreme jïh aehpieståvroe
• Vaarjelimmie
• Laake jïh öörnege
• Healsoe jïh hokse
• Beerkemedïenesje
• IKT-jearsoesvoete sivijle suerkesne
• Eatneme jïh byjrese
• Fasseldimmiejearsoesvoete
• Tjaetsie jïh såelsietjaetsie
• Finansielle dïenesjh
• Faamoefasseldimmie
• Elektrovneles gaskesadtemedïenesjh
• Skovhte
• Satelihtebaseradamme dïenesjh
• Apoteekh

Lohkh vielie Healsoedirektoraaten nedtesæjrojne

Daate lea symptomh

Doh voestes biejjieh doh jeanatjommesh vaejliem åadtjoeh. Dellie åedtjieh maehtieh saejriedidh, maahta goevhredh, tjarke gåalodh jïh svååjpelostedh. Sïejhme dåsmoes domtedh jïh skovrehtassem åadtjodh. Doh jeanatjommesh buerebe sjidtieh govhte, tjïjhtje biejjiej mænngan.

Aareh boelhken skïemtjelasseste sïejhme symptomh sijhtieh årrodh åejjiesaejriehtasse, gejhkiegossehtahke jïh njuenie svaatjelde. Mænngan, jis vijruse vïerrebe sjædta, maahta gossehtahkem åadtjodh njohkine jïh maalijes njohkem åadtjodh gosse gåssa.

Mubpie boelhke skïemtjelasseste lea gosse leevles sjædta voejngehtidh jïh/jallh baaktjesem mïelkesne åådtje. Maahta sååjhtedh gåbloefunksjovne faahketji nåhka jïh dåeriesmoerh åådtje voejngehtimmine, jïh dellie daerpies sjædta oksygenine dejnie vearremes tsiehkine. Symptomh åajvahkommes jijhtieh vïjhteden skïemtjiebiejjien.

Såemies aejkien koronavijruse tjiermieskaaram vadteme. Symptomh dellie lea daamtaj onnegåetesne mïnnedh, juelkieh bankoeh jïh aaj tjelmiej nuelesne bankoe, jolle virretrygke jïh/jallh sæjlome jïh viesjiesvoete.

Dov gyhtjelassh healsoeåejvieladtjide?

Bïevneselinja koronavijrusen bïjre lea tellefovnesne: 815 55 015.

Almetjh mah vienhtieh sijjieh koronasuetiem åådtjeme, tjuerieh staeriesdåaktarasse jallh dåakterevaaptan ringkedh tellefovnesne 116 117.

Vihkeles almetjh, mah vienhtieh sijjieh leah suetiem åådtjeme, eah dåakteren gåajkoe jallh dåakterevaeptien gåajkoe vuelkieh, men gåetesne sjidtieh jïh gaskesem vaeltieh tellefovnesne.

Orrestamme bïevnesh Almetjehealsoeinstituhteste daennie svaalhtesisnie gaavnh.

Daam byörh daejredh

Voestes aejkien vijrusem Nöörjesne vihtiesti lij goevten 26.b.

Nöörjen åejvieladtjh leah dïrregh reebleme juktie diagnovsem varke vihtiestidh, jïh leah njoelkedassh seedteme healsoeaktööride abpe laantesne. Gaajhkh nöörjen girtiesijjieh jïh tjïelten åejviedåakterh aaj prievieh bïhkedassigujmie åådtjeme.

Gaajhkh laanten vïrrebaanghkh leah njieljie våhkoeh karanteenem nænnoestamme vïrrevedtiejidie mah leah dajvine mïnneme gusnie koronavijruse saasereminie.

Vïrrebaanghkese Oslosne striengkiesåbpoe, gusnie gaajhkesh dovnesh mah gaskesem åtneme naakenigujmie mah dajvine orreme gusnie koronavijruse lea saasereminie, aaj karanteenem åadtjoeh.

Njoktjen 14.b. raejeste Ålkoerijhkedepartemeente narhtele nöörjen almetjh gaajhkide laantide vuelkedh jis ij leah eevre daerpies dan stoerre geerjehtimmien gaavhtan koronavijrusistie daejnie dajvine.

Vuartesjh ÅD:n feelemeraerieh daesnie.

Healsoedirektoraate jïh Almetjhealsoeinstituhte birrieh gaajhkh barkijh healsoe- jïh hoksedïenesjisnie, mah leah dajvine orreme gusnie koronavijruse jåarhka saaseridh, gåetesne årrodh barkoste 14 biejjieh mænngan gåatan båateme. Lohkh vielie dan bïjre daesnie.

Mij koronavijruse?

Koronavijruse SARS-CoV-2 (aaj gohtjesovveme coronavijruse jallh 2019-ncov) lea vijrusefuelhkie mij nommem åådtjeme dan mietie guktie vååjnoeh mikroskopen nuelesne. Dah leah jorpe jïh gaptjeme naaloejgujmie mah maehtieh kråvnine vååjnedh.

Koronavijrusen gaavhtan maahta infeksjovnh åadtjodh voejngehtassefunksjovnesne. Maahta jaemedh såemies vijrusijstie, mubpieh eah leah dan itjmies.

Vijruse akte RNA-vijruse. Daate sæjhta jiehtedh genmaterijellesne RNA sijjeste DNS, jïh dan åvteste vijruse varke saasere jïh mutasjovnh daamtajåbpoe sjugniehtuvvieh. Njoktjen 5.b. åehpies sjïdti koronavijruse lea jïjtjemse evtiedamme göökte joekehts varijaantine. Vååjnoe goh dïhte voestes vijrusesåarhte, mij gohtjesåvva S-såarhte, aktem lijnies skïemtjelassem vadta. Dïhte mubpie versjovne, mij gohtjesåvva L-såarhte lea vaaregåbpoe jïh verkebe saasere. Daelie S-såarhte mij jeenjemes saasere bïjre jarkan mænngan dïhte vaaregåbpoe versjovne lea ånnanamme tsïengelen raejeste.

Dotkijh vaksijnh teestedeminie mejtie dagke gåarede nuhtjedh, men daate barkoe sæjhta fïnkesidh.

Man vaarege vijruse?

Jeerehte man vaarege vijruse lea. Naakenh leah lijnies symptomh åådtjeme, mearan mubpieh leah itjmies skïemtjine sjïdteme jïh jaameme.

Dah mah leah suetiem åådtjeme maehtieh vaejliem jïh gossehtahkem åadtjodh jïh dåeriesmoerh åadtjodh voejngehtidh. Gosse joekoen itjmies maahta gåbloe-ovleme sjïdtedh, gåbloeh jïh tjiermieh maehtieh faahketji beajstalgidh.

Antibiotika ij naan nåhtoem utnieh vijrusasse, jïh ij akt sïejhme influensabådtja sïjhth nåhtojne årrodh. Dah mah suetiem åådtjeme jïh skïemtjegåatan båetieh sijhtieh væskam jïh dåarjoem årgaanide åadtjodh. Men åajvahkommes immunvaarjelimmie tjuara barkoem darjodh.

Låhkoe dejstie mah suetiem åådtjeme jïh mah jaemieh lea vuelege, Veartenen healsoeårganisasjovnen mietie. Jeenjesh dejstie mah sealadin lin båeries almetjh, jallh viesjies healsoem utnin aarebistie.

Man stoerre laanestimmievaahram vijruse vadta?

Det kan også sitte på overflater som dørhåndtak og gelendre. Vijruse almetji gaskem laaneste trahpasuetien tjïrrh, maaje gosse gåssa jïh gasna. Vijruse maahta aaj bijjieskierine årrodh goh okserïhpestahkesne jïh gelenderisnie.

Doh jeanatjommes suetietsiehkieh leah sjugniehtovveme Kinesne jallh almetjijstie mah leah Kinesne orreme.

Dotkijh aerviedieh dïhte reaktoe taale almetjidie mah suetiem åådtjeme lea sagke stuerebe goh dïhte registreradamme taale.

Skïemtjelasse laaneste goh sovhtine jïh influensine, golme vuekine:

1. Elmien tjïrrh gosse skïemtjije gasna jallh gåssa naemhtie guktie akte jeatjah almetje mij lïhkebisnie tjåådtje, vijrusem sïjse voejngehte jallh vijruse gaskesem åådtje njohkeskïeltine tjelmine, njuenesne jallh njaelmesne.
2. Gosse skïemtjije lea vijrusem åådtjeme gïetine jïh dam jeatjah almetjidie vadta gaskesen tjïrrh.
3. Ovryöktesh gaskesinie gosse vijruse lea båateme aatide jallh daevieridie gåetesne gesnemen/gossemen tjïrrh, jallh dïhte skïemtjije jallh mubpieh leah vijrusem gïetine åtneme jïh jeatjah almetjh aatide jïh daevieridie doehtedieh.

Mij dorjesåvva juktie daam tjöödtjestidh

Nöörjesne healsoeåejvieladtjh soejkesjeminie dan jeenjesh goh 25 proseenth årroejijstie maehtieh suetiem åadtjodh. Råajvarimmieh mejtie vuarjesje daelie leah åtnoem giehpiedidh byögkeles skovhteste, healsoebarkijh jeatjah barkoelaavenjasside sertedh jïh skuvlh jïh maanagïerth steegkedh:

Kinan åejvieladtjh leah abpe staarem Wuhan jïh kraannatjïeltide geerelamme. Tjåanghkan gellie millijovnh almetjh desnie årroeminie.

Wuhan 1000 dåakteredåehkieh laanten jeatjah provinsijste åådtjeme, jïh göökte orre skïemtjegåetieh tseegkesovvin joekoen spaajhte.

Gellie staarh Kinesne leah restriksjovnh sjïehtesjamme feelemasse, jïh jienebh laanth leah lissie gïehtjehtimmieh sjïehtesjamme feelijijstie.

Jienebh girtiesïelth leah sijjen feelemh tjöödtjestamme Kinese.

Dotkijh jieniebistie laantijste barkeminie vaksijnem darjodh, men daate fïnkese.

Gubpede vijruse båata?

Vijrusem voestegh vueptiesti staaresne Wuhan Kinesne. Staaresne 11 millijovnh årrojh jïh staare lea Shanghaien jillege.

Voestes aejkien gosse eelkin suetiem sovmehtidh lij goeven minngiegietjesne, jïh voestes almetje destie jeemi tsïengelen 9.b. Voestes aejkien korona laanesti almetji gaskem lij Wuhanesne seapan joe gaskoeh goeven.

Seammalaakan goh gåbloevijrusigujmie Sars jïh Mers, aervedeminie vijruse lea laanestamme kreekijste. Annjebodts ij rikti daejrieh mij kreekide mij lea «sådtere», men aervede suetiegaaltijh maehtieh årrodh gïermesjh, såajasnjearah, grevlingh jallh rööhtsh.

Jeenjesh dejstie mah suetiem åadtjoejin barkin jallh hööllestin mearoebeapmoemaarhkedisnie Wuhanesne, gusnie jielije jallh aadtjen leekedamme kreekh leah doekemasse.