NRK Meny
Normal

Bártidii duoddaris: – Jus albmát eai lean mu gávdnat, de ledjen duššat

Gávcci tiimma golai das rájes go Stian Rasdal Kemi bártidii skohteriin ealu luhtte Oarje-Finnmárkkus, gitta dassážii go veahkki bođii, ja veahkki ledje siidaguoimmit.

GALBMON: Gula Stian Rasdal Kemi ja su eatni, Astrid Rasdal Kemi, muitaleamen mo lei dan ija go Stian bártidii go lei ealu guođoheamen.

Beal čieža áigge iđđedis riŋgii eadnásis ahte lea galbmomin jámas, beal ovcci áigge iđđedis gávdne siidaguoimmit geat ledje vuolgán ohcat siidaguoimmis, Stiana nohkkan skohtera báldii.

Maŋŋebárgga lei nuorra badjeolmmoš ealu vuodjime go báifáhkka roškii dálkki, lei nu garra dálki ahte ii šat oaidnán maidige. Su GPS-rusttet maid ii doaibman albma láhkai, ja go lei jorgalan ruovttu guvlui, de ii šat deaivan guorastit iežas luotta.

– Go ledjen vuodjime vulos unna várreluohkáža de gopmánin, ja das in šat beassan eret. Ieš mun gal gergen njuiket eret, aman geavvat skohtera vuollái. Maŋŋel rahčen ieš áiggiid, muhto vuojána in nagodan luvvet, muitala Stian Kemi.

– Mun ledjen ballán!

Gávcci tiimma lei nuorra badjealmmái okto, ja jurdagat jorragohte. Son njuorrasaddá go muitala dáhpáhusas ja jođánit mieđiha iežas leamaš ballán, go veahkki ii obage boahtán.

– Heahtenummiris ožžon dieđu ahte sáddejit helikoptera, muhto dálkki geažil fertii várra datge jorgalit, Stian muitala.

Oažžun dihte veahki, de ii lean eará ráđđi go gaskkaija vázzit birrasiid kilomehtera fidnen dihtii telefonoktavuođa. Muhtin várrečohkas fidnii mobiilaolládaga ja beasai čuojahit heahtenummirii, 112.

iFinnmark neahttaáviisa čállá ahte Davvi-Norgga váldogádjunguovddáš sáddii Sea-King helikoptera, muhto guolddu geažil fertii jorgalit.

Kautokeino kommunelege

OHCALA DOAIBMABIJUID: Guovdageainnu suohkandoavttir Marit Karlsen.

Foto: NRK

– Attášii oadjebas bargodili

Guovdageainnu suohkandoavttir, Marit Karlsen ohcala buoret doaibmabijuid. Boazoealáhusas váilot vuđolaš sihkarvuođabijut dego mat albma telefonoládet, mii attášii eambbo oadjebasvuođa bargodillái.

Iešsorbmen, goddin ja dákkár váralaš bargodilli go Kemis, váldet jagis jahkái gaskamearálaččat juohke 10 000 olbmos, čieža heakka Guovdageainnu ja Kárášjoga gielddain.

Dat leat guokte eambbo go obba riikkas, čájehit Statistihkalaš Guovddášdoaimmahaga logut.