Álgoálbmotservodagain lea iešsorbmen stuorra váttisvuohtan, erenoamážit nuoraid gaskkas. Ikte ságastalle juste dán birra ON álgoálbmotáššiid bissovaš foruma čoahkkimis.
Davvi-amerihka indiánanuoraid gaskkas lea iešsorbmen leavvan dego epidemiija.
– Muhtin nuorat min čearddas, geat leat nu nuorat go 12-jahkásaččat, lihtodit sorbmet iežaset. Dat lea duođai ahkit. 200 jagi áigi ii oktage min álbmogis sorbmen iežas, go dat lea min oskku vuostá. Nuorat leat massán boahtteáiggedoaivaga ja atnet álkit čoavddusin sorbmet iežaset dan sadjái go eallit, muitala North-Dakota indiána Kandi Mossett dahje Eagle Woman, nu movt su indiánanamma lea.
Sutnje lea nu lossat hupmat dán birra ahte gatnjalat dušše golget muitalettiin. Sus lei maid hui dovdduide čuohcci sáhkavuorru, gos muitalii ON álgoálbmotáššiid bissovaš forumii Davvi-Amerihka iešsorbmendili birra. Son ovddasta Indigenous Environmental Network čoahkkimis.
- Loga maid:
– Massit kultuvrra ja identitehta nuoskkideami dihte
Mossett lohká ahte leat dieđusge olu sivat man dihte olbmot válljejit iežaset sorbmet, muhto son oaidná maid čielga oktavuođa dálkkádatrievdama, nuoskkideami ja iešsorbmemiid gaskkas.
– Go min industriijadoaimmat billistit min eatnamiid, go mii oaidnit ahte njeidet buot min vuvddiid, go min čázit nuoskkiduvvojit, de mii massit iežamet kultuvrra, vuoiŋŋalašvuođa ja identitehta. Min mánát ja nuorat masset boahtteáiggedoaivaga. Sii jurddašit manne galggašii geahččat ovddasguvlui go buot mii lea oahpis billahuvvá, ja go ii birge šat fámolaš industriijaiguinge, de jođánit massá boahtteáiggedoaivaga. Loahpas válljejit dađi bahábut máŋgasat loahpahit eallima. Jus don leat massán identitehta itge dieđe gii don leat, de boahtá jearaldat manne mun lean dás.
Mossett lea ieš massán lagasolbmuid iešsorbmemii. Muhto maiddái iešsoardimii.
– Iešsoardin munnje sisttisdoallá maid gárrenmirkkuid geavaheapmi, dat lea dego iešmedisineren go árgabeaivi šaddá beare lossat, dadjá son.
Eat hálit hávdádit šat olbmáid
Per Jonas Partapuoli.
Foto: Åse Pulk / NRK– Mii eat hálit jurddašit šat gii dál ges sorbme iežas, mii eat hálit hávdádit šat olbmáid dahje oaidnit nuoraid gilláme lossamiela dihte. Nu logai Per Jonas Partapuoli ikte ON álgoálbmotáššiid bissovaš foruma čoahkkima oasseváldiide.
Diibmá lei Partapuoli maid čuovvume bissovaš foruma čoahkkima. Dalle logai ahte jus sus livččii vejolašvuohta, de livččii muitalan máilmmi álgoálbmogiidda man lossa árgabeaivi sámi boazodoalus lea, go nu máŋga nuora sorbmejit iežaset. Dál son beasaige muitalit máilmmi álgoálbmogiidda dili birra Sámis.
– Dovden ahte mus lei juoga dehálaš dadjat. Sáhkavuorru sisttisdoalai juoidá mii mearkkaša hirbmat olu, dat dagai ahte sáhttá doallat dákkár sáhkavuoru.
Sáhkavuorus son válddii ovdamearkan movt doaibmá Sámis.
– Mii orrut buriin riikkain, gos dearvvašvuođavuogádat doaibmá ja gos lea demokratiija. Goitge mis leat hirbmat stuora váttisvuođat oažžut dearvvašvuođaveahki psyhkalaš váttisvuođaide. Sullasaš váttisvuođat gávdnojit maid eará riikkain gos orrot álgoálbmogat, muhto lea váttis buohtastahttit diliid. Lea stuora erohus riikkaid gaskkas ja makkár vejolašvuođat gávdnojit doppe. Lea surgat gullat mii dáhpáhuvvá nuoraid veadjimiin.
Adde rávvagiid ON:ii
Partapuoli buvttii Suoma ja Ruoŧa nuoraidorganisašuvnnaid ja Sámeráđi bealis ávžžuhusaid forumii.
– Min mielas ON ferte bargagoahtit dakkár action-plánain, plána movt galgá strategalaččat bargat dáiguin áššiiguin. Galggašii šaddat soameslágan internašunála mearri, ahte ii oaččo leat heajut go ná. Lea measta imaš ahte ii mihkke dáhpáhuva dás, lea measta olles generašuvdna mii ii oaččo veahki, lohká son NRK Sápmái.
Sii maid bukte ávžžuhusa ahte kultuvrralaš oassi ferte deattuhuvvot go fállojuvvo veahkki álgoálbmogiidda.
– Lea váttis veahkehit indiviida, jus ii leat kultuvrralaš ja giellamáhttu. Jus dat ipmárdus ii leat, de ferte olmmoš čilget čađat ja dat sáhttá dahkat ášši vel vearrábun dan olbmui.
Dasa lassin ávžžuhedje sii ON álgoálbmotáššiid bissovaš foruma váldit oahpa das movt Norgga beal Sámis ja SÁNAG:s leat bargan. Doppe lea hui olu gelbbolašvuohta juste álgoálbmogiid ja iešsorbmema ektui.
– Ii dárbbat álgit ođđasit guorahallat go juo gávdno válmmas struktuvra. Nu sáhttá jođáneappot boahtit johtui addit álgoálbmogiidda veahki.
Makkár vuordámušat dus leat dál ONii?
– Dan maid lean oahppan lea ahte ON-vuogádagas váldá hui guhkes áigi ovdal go dáhpáhuvvá juoga. Muhto dát lea dakkár ášši mii lea máilmmiviidosaš, dat dáhpáhuvvá juohke sajis ja dilli álgoálbmogiid gaskkas lea vearrábut go muđui álbmogis, ja dát lea ášši mainna sáhttá bargagoahtit dakkaviđe, vaikko ii gávdno njuolga čoavddus movt bargat. Mun sávan goit ahte váldet vuhtii min ávžžuhusaid.
