– Sámi allaskuvla ii leat boaresáigásaš

Sámi Allaskuvla rahčá oažžut studeanttaid ja journalistaoahpus lea dál okta studeantta gii čuovvu logaldallamiid. Maiddái oahpaheaddjeoahpus rahčet oažžut studeanttaid ja dat lea juoga mainna Lena Farvelund Haddal lea heađástuvvan iežas barggus ossodatjođiheaddjin Kampen skuvllas .

– Soaitá neaktit boaresáigásažžan

Lena Farvelund Haddal váccii ieš Sámi allaskuvllas 90-logus ja lea hui duhtavaš dainna oahpuin maid dalle oaččui. Son ballá ahte allaskuvla soaitá neaktit boaresáigásažžan ja ahte dat sáhttá leat okta sivva man dihte allaskuvla ii oaččo eanet studeanttaid.

Son jáhkká ahte jus allaskuvla eambbo geavahivččii videokonferánssa oahpahusas, vai studeanttat eai dárbbaš boahtit Guovdageidnui, de livččii vejolaš oažžut maid dakkáriid geat orrot dobbelis studeantan.

• Loga maid dán ášši dárogillii: Hvorfor vil færre og færre studere her?

– Ii leat boaresáigásaš

Mikkel Rasmus Logje lea studeantaáirras Sámi allaskuvlla stivrras ja njealját jagi oahpaheaddjestudeanta, iige son dovdda gal daid moaitámušaid ahte Sámi allaskuvlla oahpahus lea boaresáigásaš.

– Mis lea ođđa visti, ja mis lea ođđa ja oalle buorre teknologiija. Go lea deaivvadeapmi, de lea mis maid dihtorprográmma man bokte sáhttá čuovvut oahpahusa. Dan bokte sáhttá maid logaldalli vástidit kommentáraid ja gažaldagaid dađistaga. Mu mielas mii leat oalle bures ovdánan teknologiijain.

Su luohkká, mas leat ovcci studeantta, lea dat vuosttaš luohkká mas lea eanas neahttavuđot oahpahus. Sis lea sullii oktii beannot mánus vahkkosaš deaivvadeapmi Sámi allaskuvllas, muđui sii barget neahta bokte.

– Logaldalli ráhkada videologaldallamiid ja lohkanmeari bidjá neahttabáikái Digigiisái. Dohko mii maid bargguid sáddet ja doppe mii eanas áigge doaibmat. Nu guhká go dus lea interneahtta, de sáhtát čuovvut oahpahusa. Lean ieš vásihan dan go ledjen Washington DC:s mátkkis, ja doaimmahin doppe bargguid.

– Sámi perspektiivva dehálaš

Logje mielas lea dat sámi perspektiiva maid Sámi allaskuvllas oažžu dehálaš, ja mii lea buorre ágga álgit studeantan Sámi allaskuvlii.

– Dáppe lea nanu sámi perspektiiva, ja dat lea buot fágain, maiddái dárogielas. Go galggat sámi oahpaheaddjin bargat, de lea dat buot buoremus oahppu maid oaččut Sámi allaskuvllas. Don it oaččo dan seamma oahpu eará allaskuvllain ja universitehtain maid oaččut dáppe, go galggat sámi mánáiguin bargat.

Áigot stuoridit rekrutterendoaimma

Allaskuvlastivraáirrasin son lea mielde dan barggus ahte háhkat eanet studeanttaid Sámi allaskuvlii.

– Mii leat álggahan ovttasbarggu sámi joatkkaskuvllaiguin Kárášjogas ja Guovdageainnus. Mii leat joatkkaskuvllaiguin, Sámedikkiin, Guovdageainnu suohkaniin ja Studeanttaid Ovttastusain čoahkkinastán ja geahččalan gávnnahit movt sáhttit háhkat eanet studeanttaid ja maid sii váillahit. Mii maid eambbo geavahit sosiála mediaid háhkat studeanttaid. Boahttevuođas áigut stuoridit rekrutterendoaimma, lohká Logje.