Lávvardat maŋŋit eahket lei Ailo Piera oaggumin Kárášjoga siste. Čalbmegeažis son áicái juoidá mii lihkadii, muhto ii smiehtastan das maidege.
– Mun návden beanaolmmoš dat lea boahtimin, in mun dalle vuos fihtten maid ge, lohká Gaup.
Son bargá beaivválaččat Nortura njuovahagas. Gaup diehtá ahte lápmašuvvon ealli bahkke galbmasii, ja čáhcái. Guovža livčče sáhttit navdit ahte son lea skihpa ealli mii jogas čuožžu.
– De mun gal oidnen ahte lei guovža, ja dalle smiehtastin jogas gal ovttat manu eret, dadjá Gaup.
Ailo Piera Gaup suorganan maŋŋá lávvardaga dáhpahusa.
Foto: Henriette Johnsen Joks / NRKLoga:
Vikkai dieđihit guvžii
Gaup muitala ahte son álggos vikkai huikit guvžii, ja muitalit ahte son lea dáppe. Muhto guovža ii das maidege, ja dalle son huikkádii albma ládje. Guovža bijai oaivvi vulos ja ruohtastii su guvlui olles leavttuin.
– Vuosttaš jurdda mii bážii oaivái lei ahte ferten murrii gizzut, lohká son.
Jaskat son ii duostan gal čuožžut, ja son diđii maid ahte jus viehkala, de lea sihkar ahte guovža boahtá maŋŋái.
Beazis riŋgii veahki
Ailo Piera lei verddiin oagguntuvrras, muhto son lei justa mannan eará sadjái oaggut go guovža iđistii. Gaup riŋgii ustibiidda ja bearrašii muitalit ahte lea deaivvahan guovžža.
Norleif Krokmo lei okta dain geasa Gaup riŋgii. Krokmo deaivvai leat Kárášjoga márkanis, son devddii biilla viđain álbmán ja vuoddjái.
Guoikkaoaivvis oaggumin
Dáppil bođii guovža.
Foto: Norleif Krokmo / NRKVeahá bajábealde Gaup lei kárásjohkalaš Tore Skoglund ge bivdimin luosaid. Son lei jogas bivdimin dolgevuoggastákkuin go sus čuojai telefovdna.
Krokmo dat lei su oččodeamen ságaide, vai beassá muitalit ahte guovža lea lahkosis.
Skoglund ii astan vástidit telefovnna justa dalle, muhto go gáddái bođii de son geahčai telefovnna.
Dá lea teakstadiehtu maid Krokmo lei sádden Tore Skoglundii. Dán dieđus ii boađe čielgasit ovdan ahte lea guovža lahkosis.
Foto: Jan Egil Høgden / NRKKrokmo leai čállán dieđu ahte Gaup lei šaddan gorgŋet beahcái guovžžas báhtui.
– Go gullen ahte dáppe lei guovža lahkosis, de gal buollái mus ge fárta biilla lusa, muitala Skoglund.
Ii leat oadjebas okto
Ailo Piera lea oggon dien báikkis máŋgalot jagi. Dán dáhpáhusa maŋŋá ii leat sus miella diehko mannat okto oaggut.
– Galggašii okta almmái fárrui oaggut dál álggos, dadjá Gaup.
Guldal go Ailo Piera Gaup ja Norleif Krokmo muitaleaba guovžavásáhusa birra:
