Ii leat šat ruhta divvut rádjeáiddiid: – golahedje buot boazolohkamii

– Oalle ártet go visot ruđa sáhttet ovtta boazolohkamii atnit, dat ii leat dohkálaš obanassiige. Ja go earát fertejit vel gillát dan geažil.

Nu dadjá Cohkolat ja Biertavári orohatjođiheaddji Nils Ole Triumf, geas lea geasseorohat davvi-Romssas.

Rádjeáidi mii guoská sin orohahkii lea sullii 4-5 miilla guhkkosaš.

– Ii leat buorre jus áidi ii leat ortnegis, go dat dahká stuora masttalmasaid. Norggabeale bohccot mannet suomabeallái ja suomabeale bohccot bohtet norggabeallái, dadjá son.

Son lasiha vel ahte rimsoáiddi geažil fertejit guođohit vel áideguora. Dasa golahit eanet boaldámuša fievrruide ja gártá lassi bargun orohahkii.

– Dat lea ekonomalaš táhpa, iige leat buorre.

Ieža divuhan rádjeáiddi

Ránnjáorohagas leat ges ieža mearridan divvut rádjeáiddi.

– Mii leat ieža šaddan divvut áiddi go stáhtahálddašeaddji ii leat dahkat dan. Áidi lea fysalaččat stuoris, das leat alla stoalpput ja dan lea máilmme lossat divuhit.

Dan dadjá Skárfvákki orohatjođiheaddji Ole Ante Utsi.

Sin bealli rádjeáiddis lea sullii guokte miilla guhku. Álgá Ráisduottar Háldis ja joatká oarjjás guvlui.

Utsi muitala ahte sii dihtet sis leat bohccot mannan suomabeallái, muhto eai dieđe man galle. Ja suopmelaččat leat doaivumis maiddái ribahan bohccuid sin ellui, son lasiha vel.

Badjelmeare ruđa geavahan boazolohkamii

Romssa ja Finnmárkku stáhtahálddašeaddji boazodoallodirektevra Sunna Marie Pentha duođašta badjelmeare ruhtageavaheami go bákkus lohke Lágesduoddara orohaga ealu giđasdálvve.

– Baggolohkan šattai hui divrrasin. Mii manaimet badjel daid bušeahtaid mat ledje biddjon dasa, dadjá direktevra.

Danin ferte stáhtahálddašeaddji gokčat badjelmeare ruhtageavaheami ruđaiguin, mat rievtti mielde galge biddjot áidedivuheapmái.

– Mii fertiimet geavahit daid nuppi ruđaid maid stuoradiggi lei juolludan dan seamma oasis stáhtabušeahtas, čilge son.

Pentha muitala ahte sii ožžot juohke jagi ruđa divuhit áiddiid ja sii ledje dán jagi ožžon lagabui vihtta millijovnna kruvnnu stuoradikkis divuhan dihte áiddiid.

– Dárbu lohkat Lágesduoddara ealu

Lágesduoddara orohat ii nagodan doallat diimmájagi almmolaš boazolohkama áigemeari. Stáhtahálddašeaddji maŋidii áigemeari, muhto orohat ii nagodan lohkat áiggil.

Boazolohkan galgá dáhkkot jahkásaččat vai eiseválddiin lea vejolaš dárkkistit orohaga alimus mearriduvvon boazologu.

– Dat lei hui stuora dárbu lohkat dien orohaga go doppe han lei geavvan nu ahte ii lean sihkarvuohta man stuoris dat eallu lei, dadjá Pentha.

Lágesduoddara orohaga boazolohku lea leamaš badjelaš 10 000 bohcco, muhto dán jagi jáhkket sis lea badjelaš 15 000 bohcco.

Loga eambbo bággolohkama birra:

Brukt 12 millioner kroner på reintelling – nå truer Staten med å anmelde reineiere

Lohpida boahtte jagi divvut rádjeáiddi

Váikko dán jagi vuoruhuvvojedje ruđat Boazodoallodirektevrras lea plána divvugoahtit fas rádjeáiddiid.

– Mii divvut juohke jagi. Mii ráhkadat 5 jagi divvunplána ja min plánaid mielde čujuhit makkár ruđalaš dárbbut mis leat. Dalle lea stuoradikki duohken juolludit midjiide ruđa. Muhtun jagiid mii oažžut visot maid mii dárbbašit ja muhtun jagiid eat oaččo visot maid dárbbašit, dadjá Pentha.

Sii leat máŋga jagi čuoččuhan olu stuorát dárbbu go maid leat ožžon.

– Mii evttohit dárbbu mielde, muhto dat ii leat sihkar mii oažžut juolluduvvot ruđa nugo mii evttohit, loahpaha son.