Sámeráđi presideanta: – Sáhttá njeaidit Suoma Sámedikki legitimitehta sámi álbmogis

Ášši duogáš lea ahte alimus hálddahusriekti Suomas mearridii gaskavahku váidagiid mat gusket sápmelašvuhtii Suoma bealde.

Dát gusket Suoma Sámedikki jienastuslohkui, go dohko ohce diibmá sullii 800 olbmo, goasii 500:s dáin dohkkehuvvoje jienastuslohkui.

Sii geat eai beassan jienastuslohkui dalle sáhtte váidit ášši Suoma alimus hálddahusriektái ja nu dahke ge 182 olbmo.

Suoma alimus hálddáhusriekti dohkkehii odne 93 ođđa olbmo sápmelažžan Suoma bealde ja nu besset ge jienastit Suoma sámediggeválggain mat leat dáid beivviid.

Hálddahusriekti meannudii nu ášši áibbas nuppeládje go Suoma Sámediggi.

– Prinsihpalaččat hui boastut

Sámeráđi presideanta Áile Jávos gal lea luohttámuš ahte Suoma Sámedikkis leat meannudán ášši riekta. Son imaštalla ja moaitá go eai váldde vuhtii Sámedikki mearrádusa.

– Lea suorggahahtti ahte ovtta riikka hálddahusriekti sáhttá dahkat dákkár mearrádusa ja mannat bajábeallái sámi álbmotválljenorgána dáhtu. Dat lea prinsihpalaččat hui boastut. Mus lea ollásit luohttámuš Suoma Sámediggái, sin gelbbolašvuhtii ja sin árvvoštallamiidda das gii lea sápmelaš ja gii ii leat sápmelaš. Mun eahpidan sakka ahte Suoma alimusrievttis lea buoret gelbbolašvuohta das go Suoma Sámedikkis. Mun balan ahte dát sáhttá leat mielde njeaidime Sámedikki legitimitehta sámi álbmogis danne go doppe eai leat šat beare fal sápmelaččat fárus.

– Fasti

Beaska Niillas lohká juohke álbmogis mearridanválddi iežas identifiseret ja mearridit, gii gullá álbmogii ja gii ii.

– Go dikki bokte dušše sihkkot eret sápmelaččaid oaivila, sápmelaččaid guoski áššiin, de dat lea njuolgut fasti. Lea issoras váidalahtti, ahte stáhta badjelgeahččá sápmelaččaid Suoma bealde ja váldá sis eret iešmearrideami ja iežas identifiserema. Dat han lea njuolgut álbmotduolbman ja mun gal ádden hui bures ahte dál sápmelaččat Suoma bealde garrasit moitet iežaset stáhta ja iežaset eiseválddiid. Go diet lea nu garra duolbmun ja álbmotrievtti rihkkun.

Ballá mearrádusa váikkuhit ovttasbargui rájáid rastá

Beaska Niillas buohtastahttá dili Suomas Norgga beallái.

– Jos seamma láhkai livččii geavvan Norgga bealde, ahte muhtun alimus riekti, dahje muhtun riekti obanassiige, livččii mearridan, ahte mis ii leat dat váldi bidjat eret olbmuid maid mii duođas oaivvildit ahte eai leat sápmelaččat, dat livččii issoras garra duolbman dán bealde maiddái.

Norgga Sámiid Riikkasearvvi jođiheaddji ballá ahte jos ná joatkašuvvá, de sáhttet áššis leat váikkuhusat maid ovttasbargui rájáid rastá.

– Sávvamis nu ii geava ja jáhkkimis nu ii geava goit dán áššis, muhto jos ná joatkašuvvá, de šaddá dakkár, ahte gii dat stivre gean ja geas dat lea váldi mearridit iežas badjel. Ja jos diekkár eahpeluohttámušdovdu čuožžila min álbmoga siskkobealde, riikkarájáid rastá, de sáhttet guhkit áiggis dat unohis áššit váikkuhišgoahtit, lohká Beaska Niillas.

Cealká iežas eret sámi jienastuslogus

Ovddeš Suoma sámedikki presideanta Klemetti Näkkäläjärvi cealká iežas dál eret sámi jinastuslogus vuosttildandihte Alimus hálddahušrievtti otná mearrádussii .

– Duopmostuolu mearrádusa dihte sámit suddajuvvojit suopmelaččaide bákkuin, eaige sápmelaččat sáhte šat luohtit Suoma riektelágádussii, dadjá Näkkäläjärvi Yle Sápmái.

Guldal ášši: