Norgga kvenaidlihttu, Alta Kvenasearvi ja Dološmuitosearvi eai searvan elfápmolinjjá huksenbargguid álggahandoaluide Álttás, danin go sii leat duhtameahttumat danin go huksenbarggut jávistit máŋga čuođi jagi boares kulturmuittu Rátkkaguolbanis.
Boares kulturmuitu
– Mii eat searvan doaluide danin go mii leat duhtameahttumat go badjel njealječuođi jagi dološ biikavuoššahat Rátkkaguolbanis lea jávistuvvon. Dan dadjá Norgga Kvenaidlihtu jođiheaddji, Hilja Lisa Huru.
Biikavuoššahat mii dál lea jávistuvvon juste dien guovllus gos doalut lágiduvvojedje, ja kvenat Álttás ja Norggas muđui leat guhká bargan seailluhahttit biikavuoššahaga, vai čuovvovaš buolvvat maid dan galge beassat vásihit, dadjá kvenaidlihtu jođiheaddji, Hilja Lisa Huru.
Leago buoret vejolašvuohta váikkuhit go ehpet searvva doaluide?
Sidjiide orui riekta biehttalit searvamis doaluide, ja ollugat han leat juo vávján dan ahte sii eai searvan doaluide, vástida Hilja Lisa Huru, ja lasiha ahte sin oainnut ja oaivilat leatge nu dovddusin dahkkojuvvon eatnasiidda.
Eai leat suddjejuvvon
Hilja Lisa Huru dadjá vaikko dát leat máŋga čuođi jagi boares kulturmuittut mat lea jávistuvvon, de dat dattetge eai leat rihkkon kulturmuitolága. Kvena kulturmuittuin lea seamma suodjaleapmi go dáža kulturmuittuin, mii mearkkaša ahte jus leat ovdal jagi 1537, de dat leat suodjaluvvon.
Huru dadjá ahte dát kulturmuittut eai leat nu boarrásat eaige leat danin suodjaluvvon. Son dadjá ahte kulturmuitoláhka ii doarvái bures suddje boares kvena kulturmuittuid.
- Guldal jearahallamiid dás:
Dás gulat vástádusaid dárogillii.
Gáibidit guovllu iskojuvvot
Norgga Kvenaidlihtu jođiheaddji, Hilja Lisa Huru, lohka Kvenaidlihtu gáibidit ahte guovllu galget iskat vai dihtet leatgo doppe eanet boares kulturmuittut, ja goassá rájes dat leat. Huru muitala ahte Álttá suohkanis maiddái lea áigumuš hukset industriijaguovllu dan báikái gos diet boares kulturmuitu lea jávkaduvvon. Son lohka diehtit ahte dien guovllus galget vel eanet biikavuoššahatbáikkit.
Son cuiggoda Álttá suohkana ja dadjá ahte suohkan ii leat doarvái bures iskan vejolaš kulturmuittuid. Nie leage juste danin go boares kvena kulturmuittut eai leat automáhtalaččat suddjejuvvon kulturmuitolága mielde, dadjá Hilja Lisa Huru.
Son dadjá ahte sin dieđuid mielde áigu Álttá suohkan dušše iskat daid biikavuoššahatbáikkit leat guovllus, muhto eai áiggo iskat leatgo vel eará kulturmuittut doppe.
Sii gal čuvvot lágaid
Álttá sátnejođiheaddji, Monica Nielsen lohpida dárkkistit ášši go Kvenalihttu son cuiggoda
Foto: PressefotoÁlttá suohkana sátnejođiheaddji, Monica Nielsen, gal lohka suohkana dárkilit čuovvut buot lágaid ja njuolggadusaid go sii plánegohtet váldit adnui ođđa guovlluid, ja nu leat sii dahkan Rátkkaguolbanis maiddái, seamma ládje go eará guovlluin ge dahket.
Nielsen lohpida dárkkistit buot beliid, ja loahpaha ahte Álttá suohkan, plánaeiseváldin lea geatnegahtton čuovvut lágaid ja njuolggadusaid, ja áigu iskat ášši go juo kvenalihttu sin cuiggoda.
