Sámediggi juohká sámi suohkaniid golmma kategoriijii 

Giellaovdánahttinsuohkan, giellaealáskahttinsuohkan ja giellamovttiidahttinsuohkan.

Dáid kategoriijaide áigu Sámediggi juohkit suohkaniid sámi giellahálddašanguovllus.

Ulbmil dainna lea heivehit gáibádusaid suohkana gielladili hárrái, vai suohkanat buorebut nagodit ollašuhttit gáibádusaid mat gusket sámegielbálvalusaide.

Báikkálaš heiveheapmi

Kárášjohka, Guovdageaidnu, Deatnu ja Unjárga leat evttohuvvon giellaovdánahttinsuohkanin.

Eará suohkanat hálddašanguovllus leat evttohuvvon giellaealáskahttinsuohkanin.

Dassážii ii leat oktage suohkan evttohuvvon giellamovttiidahttinsuohkanin, muhto lea jurdda earret eará gávpotsuohkaniid bovdet sámi hálddašanguvlui dan kategoriija vuollai.

Suohkanat mat odne leat giellahálddašanguovllus galget njálmmálaš ja čálalaš vástádusaid addit ássiide. Seammá vuordámušat leat maid suohkaniidda geat boahtteáiggis lahttuduvvot.

Maren Benedikte Nystad Storslett (NSR) oaivvilda ahte lea hui buorre oažžut báikkálaš heiveheami.

– Giellabiras lea hui iešguđetge ládje. Ovdamearka dihte lea hui erenoamáš dilli Guovdageainnus, gos sámegiella lea majoritehtagiella, muitala Nystad Storslett.

– Muhto dan dihte ii mearkkaš ahte mis eai leat dárbbut. Mis lea maid dárbu ovdánahttit giela Guovdageainnus, son lohká.

Eai šat seammá vuordámušat

Dán rádjai leat buot suohkaniidda leamaš seammá gáibádusat, beroškeahttá movt gielladilli lea.

Muhto dat rievdá dal.

Dat lea danin go Sámediggi mearridii dievasčoahkkimis njukčamánu 8. beaivvi rievdadit giellanjuolggadusaid sámelágas.

Dát mielddisbuktá ahte guđe suohkanis orut váikkuha dasa makkár suohkanlašbálvalusaid sáhtát oažžut sámegilli.

Ovdamearkka dihte dearvvašvuođabálvalusat, astoáiggebálvalusat ja eará suohkanbálvalusat.

Dattege eai galgga otná sámi hálddašanguovllu suohkanássit massit vuoigatvuođaid.

Svein Leiros (Guovddášbellodat) lea Gáivuona suohkana ovddeš sátnejođiheaddji.

– Gáivuotna berret nuppi kategoriijai, giellaealáskahttinsuohkanin. Dalle beassat mii nannet giela suohkanis.

– Mis lea Gáivuonas leamaš hui hástalus oaččut sámegielgelbbolašvuođa. Dat sáhttá nannet sámegieloahpahusfálaldaga Gáivuonas.

Vejolašvuođa ovdánahttit gielaid

Hábmer lea áidna julevsámesuohkan sámi hálddašanguovllus.

– Hábmera suohkan háliida resursasuohkanin eará suohkaniidda julevsámegiela áššiid hárrái, dadjá sámediggeráđđeláhttu Mikkel Eskil Mikkelsen.

Muhto vuordimis ii leat oktage lulli- dahje julevsámi suohkan giellaovdánahttinsuohkan, mii lea dan bajimus suohkankategoriijas.

– Suohkankategoriija galgá govvidit dan duohta dili ja seammás sihkkarastit ovdánahttinoasi.

Ii leat vuos mearriduvvon

Dan áššis leat ain guovddáš gažaldagat. Nugo guđe kategoriijai guđege suohkanat biddjo ja movt ruhtadoarjja galgá juhkkojuvvot daid gaska.

Otná ortnega mielde juolluda Sámediggi sullii 65 millijovnna doarjjan suohkaniidda.

Sámedikkis oaivvildit ahte lea dárbu stádabušeahta bokte oažžut lasáhusa guovttegielalašvuođadoarjagii.

– Mus leat vuordámušat ahte ráđđehusas boahtá eanet ruhttá vai mii duođas sáhttit nannen giellabarggu suohkanin, dadjá Mikkelsen.

Váikko Sámediggi lea mearridan láhkarievdadusa, de ferte vel Stuoradiggi dohkkehit dan ovdalgo doaibmagoahtá.