Historjjá vuosttas láhtenamerihkálaš poava loaiddastii vuollegašvuođain ja gáhtašmušain gávnnadeapmái álgoálbmogiiguin, go oahppalattadettinis ollii Santa Cruz gávpogii orjješmátta Boliviai ikte.
Dearvvahii doapparbargiid ja presideantta
Doppe dearvvahii álgočearddagiid, sosiála aktivisttaid, smávvaeanadolliid, doapparbargiid ja Bolivia vuosttas álgocearddat presideantta, Evo Morales.
Fránsa logai Láhten-Amerihká girkojođiheddjiid ovdal dovddastan ahte fasttes suttut leat dahkkojuvvon álgoálbmogiid vuostá Ipmila namas.
Gopmirdii vuollegaččat
Ovddit poava, Bassi Johanas Pávvel II, ánui bealistis Amerihká nannáma álgoálbmogiin ándagassii bákčašiin ja gillámušain 500 jagi čađa go girku leamaš nannámis. Dan dagai go oahppalattai Dominihka Republihka 1992.
Dálá poava gopmirdii vel eambbo.
– Vuollegaččat ánun ándagassii, in dušše girku iežas loavkidemiin, muhto maiddái vearredaguin mat leat dahkkojuvvon álgoálbmogiidda dajahus Amerihká vuollásteami áigge, celkkii Poava Fránsa.
Olbmot čurvo ávus
Poava dinii duhtavaš ja ilolaš giehtaspeažžasiid ja čuorvasiid olmmoššáhkis mii lei čoahkkanan su dearvvahit ja beasai gullet go sin oskku oaivámuš gáđai go girku lea leamaš searvvis vuollásteamen ja dulbmamin álgoálbmogiid jahkečuđiid čađa.
Poava lea máilmmi stuorámus kristtalaš girku oaivámuš. Katolalaš girkui gullet 1,2 miljárdda olbmo, dahje 17,5 proseantta máilmmi olmmošveagas. Katolalaš girku lea laktán álgoálbmogiid árbevirolaš oskku osiid oskosis, ja lea maiddái osohahkii ovddidan oahpa mii galggaši dulbmojuvvon ja vuortnuhuvvon olbmuid dahkat friijan.
Ávžu cuvkeŧ ođđa kolonialismma
Fránsa ávžžui olbmuid čoahkkanit ja searvat globála sosiála lihkadussii, mii cuvkešii ođđa kolonialismma mii oktilaččat ahttá miehtá máilmmi, ja viiduda veala ja vánhurskkismeahttunvuođa, materiálismma ja geafes olbmuid ávkkástallama.
Poava Fránsa, gii ieš lea riegádan ja bajásšaddan Argentiinnás, lea bidjan miela vuollái dahkat girku gefiid ja badjelgeahčahasaid dorvobáikin ja bealušteaddjin. Danne jáhkket olugat su ná čielgasit dovddastit girku suttuid ja válddálaččaid vearredaguid, ja vuollegaččat átnut ándagassii.
Evo Morales.
Foto: JUAN KARITA / APMorales máinnui Fránssa
Bolivia presideanta Evo Morales lea guhká moaitán katolalaš girku meanuid álgoálbmogiid vuostá, muhto duorastaga son sártnuid Fránsii ja máinnui su.
Mátta-Amerihkás oahppaladdá poava Ecuadora, Bolivia ja Paraguaya.
