NRK Meny
Normal

ON ávžžuha Norgga ja Suoma šiehtadallagoahtit ođđasit

ON ávžžuhus illudahttá fierbmebivdi. Stággobivdi ja turista ges lea eddon.

Stengselsfiske i Tana

NOHKAMIN: Ingvald Guttorm lea eallinagi bivdán luosa árbevirolaš vuogi mielde. – Dađibahát dát bivdovuohki orruleamen dál nohkamin, lohká Guttorm.

Foto: Tor-Emil Schanche / NRK

Ingvald Guttorm čájeha joddu

UNNÁN GÁNNÁHAHTTI: – Bivdoáigi gáržu nu olu boahtte geasi rájes, earenomážit golgadeami dáfus, ahte measta oažžu rádjat eret buot firpmiid, Guttorm lohká.

Foto: Nils Henrik Måsø / NRK

– Go ođđa Deanu soahpamuš maid Suoma Riikkabeaivi ja Norgga Stuorradiggi gieskat leaba mearridan

(olggobeale liŋka), dál lea joavdan maid ON beavddi ala, de dat čájeha ášši duođalašvuođa, lohká deatnulaš Ingvald Guttorm.

Su mielas guovllu árbevirolaš bivdt (fierpmástallit) leat bálkestuvvon measta gáddái ođđa soahpamušas.

– Seammás addet eanáš vuoigatvuođaid Suoma turisttaide geat leat oastán bartatomttaid Deanuleagis, oaivvilda Guttorm.

Kjell Hansen med storlaks

– ALLET VAJÁLDUHTE LUOSA: – Mo dal de manaš dáinna nákkuin, de bealálaččat fertejit áimmahuššat Deanočázádaga luossanáliid, oaivvilda turistabivdi Kjell Hansen.

Foto: privat

Čáhcesullolaš ja turistabivdi, Kjell Hansen, ges oaivvilda soahpamuša vuostálastiid liiggástallat go leat dolvon ášši ON vuogádahkii.

– Ášši lea gártan dakkár fámostallan mii ii áimmahuša Deanočázádaga luossanáliid, oaivvilda Kjell Hansen.

ON dáhttu guldalit guovllu berošteaddjiid

Ovttastuvvon Našuvnnaid (ON) bistevaš forum (UNPFII) dat bivdá Norgga ja Suoma šiehtadallagoahtit ođđasit Deanu bivdonjuolggadusaid.

Mearrádusas mii dahkkui New Yorkas mannan vahkus, deattuhuvvo ahte sámi bivdovuoigatvuođalaččat berrejit ollásit beassat oassálastit ođđa šiehtadallamidda.

– Dan sii eai leat beassan maŋimuš šiehtadallamiin. Lihkká Suoma ja Norgga riikkapolitihkkárat leat dohkkehan ođđa Deanu soahpamuša, čilge Anne Nuorgam guhte ovddastii Suoma Sámedikki ON bissovaš forumas.

Dákkár láhttenvuohki su mielas rihkku olmmošvuoigatvuođaid, ja riikkaidgaskasaš soahpamušaid maid stáhtat leat geatnegahttojuvvon čuovvut.

Maiddái riikkaidgaskasaš olmmošvuoigatvuođa-professor Martin Scheinin lea ovdal dovddahan dan seamma.

Ávzzuha váidit ášši

Anne Nuorgam

ÁNUHUS: – Diktet min eallit sápmelaččain ja guolástit árbevirolaš vuogi mielde, ánuha Anne Nuorgam Norgga ja Suoma eiseválddiide.

Foto: Torgeir Varsi / NRK

Dál Nuorgam rávve vuoigatvuođalaččaid váidit ášši duopmostuoluide, sihke našunála ja riikkaidgaskasaš dásis.

– Mis leat dál juristtat geat leat árvvoštallamin makkár coakci vuoigatvuođalaččain lea birgehallat váiddaáššin, muitala Nuorgam gii ieš ge lea jurista.

Iežas mielas vejolašvuođat leat máŋga, ja eaktuda dalle ahte juristtat dovdet bures váiddaorgánaid vuogádagaid.

– Eurohpá Uniovnna láhkavuogádat guolásteami hárrái, lea okta dain stuorámus hástalusain dán oktavuođas. Dat lea dakkár mas mis Sámis lea unnán áššedovdamuš, čilge Nuorgam.

Doalai sierra čoahkkima

New Yorkas son doalai sierra čoahkkima gos son čilgii ođđa Deanu soahpamuša birra.

Soahpamuša ulbmil lea geahpedit Deanočázádaga bivdodeattu 1/3 osiin vai luossa buorebut bálle goargŋut gođđosajiide. Buot bivdu, sihke stággo- ja fierbmebivdu, gáržžiduvvo boahtte geasi rájes.

Dattetge leat guovllu árbevirolaš bivdit (fierpmástallit) geat gártet guoddit stuorámus noađi, sin bivdu geahpeduvvo 80 proseanttain.

– Seammás Mátta-Suoma bartalaččat ožžot ođđa vuoigatvuođaid, čilge Nuorgam.

Gilvalit báikki turistafitnodagaiguin

Dássážii bartaeaiggádat leat rehkenastojuvvon turistan. Boahtte geasi rájes sii besset bivdit seamma hálbbes guolástanlobiin go guovllu stággobivdit besset. Dasa lassin ožžot maid registreret bivdofatnasiid iežaset nammii.

– Dás duohko sii danin besset láigohišgoahtit sihke iežaset barttaid ja fatnasiid turisttaide, ja nu gilvališgohtet báikkálaš fitnodatdolliiguin, čilge Nuorgam.

Ohcejoga gielddahoavda Vuokko Tieva-Niittyvuopio váruha 75 proseantta bággehallat heaitit dan geažil.

Sivahallá eanemusat Norgga ráđđehusa

– Go ná dulbmet sámi vuoigatvuođaid, mo dat čuohcá Norgga ja Suoma stáhta beaggimii riikkaidgaskasaččat?

– Buorre gažaldat. Suoma stáhtaministtar lea moddii viggan váldit oktavuođa Norgga stáhtaministariin ja álggahit ođđa ráđđádallamiid. Muhto go Norggas ledje válggat boahtimin, de das ii boahtán mihkkige. Ja dat čájeha, ahte gos dat duođalaš váldi lea leamaš dán áššis, Nuorgam vástida.