In leat deike čiŋahit vuolgán 

– Orui go ahte ledjen dutnje suhtus go bohtet deike?

Máret Ánne Sara geahčesta njuolga munnje. Čáhppesruškes čalmmit čuvgesrukses duhki vuolde.

Lea njeallje beaivvi dassá go dat nisu šaddá historjjálaš. Vuosttaš sámi dahje norgalaš dáiddárin goassege lea son huksen dáiddainstallašuvnna Tate Mordern museumii Londonis, dan ođđaáigásaš dáidaga čájáhusbáikkis gos obba máilmmis fitnet eanemus geahččit.

Mun lean boahtán su jearahallat, ja dakka maŋŋel go bohten, gohčui son mu vuordit. Ieš hui njuolggut, juolggit ruossut, ámadadju duođalaš.

Guokte Tate-bargi ain geahčasteaba uvssa guvlui. Jearahallan lea bistán guhkit go sohppojuvvon. Muhto dáiddárnásti ii leat geargan, ja dál lea son ges mus jearran gažaldaga.

– Eh … Mun jurddašin dus lea hušša, it ge soaitte háliidit ájihuvvot?

– Juo. In leat gal illudan norgalaš mediaiguin hupmat, lohká Máret Ánne Sara.

Ii leat bonjahallamis

NRK dáiddaárvvoštalli Mona Phil Bjerke leage dadjan:

– Dát lea hui big deal!

Go mii moadde diimmu ovdal olliimet dan hirbmat stuora Turbinhállii, musea boađáhahkii, de doppe ledje 20 fiskesbivttahasa doama doama gárvvisteami Máret Ánne Sara installašuvnna rahpamii.

Dáidda lea guovtti oasis ja dan namma lea Goavve-Geabbil. Vuosttaš installašuvnnas leat bonjis ruovdestráŋggat ja eljohtasat čavgejuvvon 28 mehtera láhttis dáhkkái, maid gaskii bohccoduoljit leat cokkaduvvon. (Rukses lifta ii leat dáidda, muhto bargoreaidu).

Dása lea goavvi leamaš inspirašuvdnan. Dát sátni mearkkaša ahte muohta nuppástuvvá stállejiekŋan temperatuvrra molsašumiid geažil. Nu lássahuvvá guohtun jieŋa vuollái.

Nuppe geahčái hálla lea ceggejuvvon moskkohat, labyrinta, mii lea ráhkaduvvon seakka muorain, main muhtimat leat lanjahuvvon. Bohcco oaiveskálžžut ja ollolat leat bordojuvvon hearvan.

Kuráhtor Helen O’ Malley lea šoavkat. Go jearrat leat go bures oađđán mannan ija, de vástida oanehaččat «no».

Lea go leamaš lossat bargat Ánne Sarain? jearan mun. Helena mielas ii leat. Dán jagi válljejuvvon dáiddár diehtá maid dáhttu, son mearridastá jođánit ja lea hui čielggas.

– Son ii vikka duhtadit min. Son dahká dan mii su mielas lea árvvolaš ja riekta, ja hástala min čuovvolit, muitala Helen.

Dutkangaskkusteapmi

Máret Ánne Sara dáidda álggii čielga aktivismmain. Su dáiddalašvuohta vuolggahuvvui das go su viellja Jovsset Ánte Sara 2016:s gohččojuvvui unnidit iežas ealu 350 bohccos 75 rádjái, Stuoradikki mearrádusa olis unnidit Finnmárkku lassáneaddji boazologu guoddevaš dássái. Unnideapmi livččii dagahan ahte dat boazolohku ii livčče šat leamaš ealáhusvuođđun, oaivvildii Sara, gii ceggii ášši stáhta vuostá. Dán oktavuođas ráhkadii oabbá Máret Ánne dáidaga man gohčodii Pile O` Sápmi, mas ledje bohccooaivvit stuora guhpan bordojuvvon diggestobu olggobeallái.

Ain dál ságastallá Máret Ánne Sara hui unnán dáiddalaččat iežas dáiddabargguid birra. Lea mihá eambbo luoddufága go dáidda- ja duodjediibmu go son čilge.

Geabbil, moskkohat/labyrinta, lea hábmejuvvon luođu iežas ereliiggán inšenevradáiddu vuođul, namalassii bohcco njuni. Bohcco vuoigŋanorgána sáhttá ligget áimmu temperatuvrra 80 grádain čalbmeravkalanbottas. Dat lea oalle hirpmáhuhtti.

Molsut geahččanguovllu, perspektiivva, nu ahte olmmoš šaddá hui unni bohcco njuni siste, lea juoga mii sáhttá midjiide leat buorre, lohká Máret Ánne.

Son atná dávjá sáni «indigenous science», álgoálbmotdieđa. Dat sisttisdoallá earret eará árbemáhtuid das movt luođu láhjit ealihit min ja movt mii eallit ovttasráđiid luođuin. Máret Ánne oaivvilda ahte dán máhtu dárbbaša olmmošsohka dál, ja ovttatmano, min áiggi dálkkádatroasuid siste.

Su vásáhus lea ahte oarjemáilmmi njunnošat badjelgehččet álgoálbmogiid máhtu.

– Dan atnet sii dego eahpeoskun dahje ártegin. Dego voodoisman.

Ja de leat ge mii máhccan dasa manne son jur šuohkiha go deaivá dakkáriid go mu, dáččamajoritehta journalisttaid. Son šálloša veaháš, ii áigon leat nu bastil die álggos. Son dušše dovdá ahte rumaš lea gealdagasa dákkár oktavuođain.

– Muhto dat lea maid danne go ... Na, ain lea nu olu badjelduolbman. Servodagas, fápmoásahusain ja guottuid dáfus, dadjá son.

Son gohčoda Norgga vuogádaga bisánkeahtes kolonialisman.

– Dat lea lossa koloniála historjá ja árbi mii ain odne birastahttá min.

Danne lea Máret Ánne Saras nulla proseantta áigumuš čiŋahit dahje hervet maidege iežas dáidagiin.

Dat maid áigu gaskkustit, lea sápmelačča eallinvásáhus, ja maiddái dan diehtaga mii lea buolvvaid vásáhusaid olis čoahkkanan. Dáidda lea dušše dat giella mii oažžu olbmuid guldalit.

Dát ođđa dáidda galgá boktit buot dovdagiid. Dan mii oidno ja gullo, ja muitalusaid bealljebilttuin – ja dieđusge hájaid. Dán áigge lea hui hot leađgguhit buotlágan hájaid (dearvuođat buot hoteallain ja gávppiin Londonis!).

Máret Ánne Sara dáiddalaš hájat eai leat jurddašuvvon liegga dovdduid boktit.

Balu guohca hádja

Bohccoduljiin dan alla rusttegis lea oalle garra hádja.

Son lea bajásšaddan johttisámi bearrašis. Sus lea hui čielga mánnávuođamuitu cieggan millii. Bearaš lei ollen geasseorohahkii Fálái, Hámmerfeastta lahka. Eai bohccot eai ge sin olbmot lean buresboahtin dohko, muitala son. Báikkálaš olbmot vuojehedje bohccuid eret ja gesse boazoeaiggádiid dikki ovdii, danne go bohccot gul borret liđiid ja šattuid ja gožžet gávpogii.

Dán háve lei Máret Ánne áhčči gohččojuvvon politiijaid lusa. Máret Ánne nággii mielde. Stuora geađgeviesus čohkkái politiijaolmmái politiijagárvvuiguin beavddi duohken.

– Mun dieđusge dalle in ipmirdan fápmodásehisvuođa ja buot dan maid odne gođán iežan dáidagii, muhto mun muittán movt áhčči nu rievddai das, mu čalmmiid ovddas, muitala Máret Ánne.

Su gievrras, searas áhčis, gean fárus son lei nu oadjebas meahcis ja dálkin, rievddai hupmanvuohki, son geahčai vulos, rumaš gahčai čoahkkái. Ja velá:

– Mu mielas šattai sus nu unohis hádja.

Goasii 30 jagi maŋŋel guorahallagođii son dán muittu iežas dáidaga bokte. Dat lea šaddan danin hádjan man son atná iežas dáidagis, man duogáš lea áhčis balu bivastathádja – mii muittuha bohcco váivahuvvanhája.

– Mii han maid leat eallit, das eat beasa eret.

Dáiddamáilmmi morráneapmi

Movt dál de leaš. Dáiddamáilmmis leat badjelgehččojuvvon sápmelaččat eambbo oidnosis go goassege ovdal. Dás gos čuččodit, Tate Mordern museumis, lea máŋga jagi leamaš áigumuš loktet ovdan álgoálbmotperspektiivvaid. Soaitá brihttalaš koloniijahistorjá boktán dáiddamáilmmi oamedovddu?

– Mun sávan ahte eai daga dan heajos oamedovddu geažil, muhto baicca duohta dáhtus dohkkehit ja doahttalit ahte álgoálbmogiin leat deaŧalaš máhttu ja diehtu ja perspektiivvat dán hárrái, lohká Máret Ánne Sara.

Son lea liggosit fátmmastan ovttasbarggu dáinna brihttalaš ásahusain. Juohke áidna válljejupmi rehkenastojuvvo «carbon print» árvun, bargit nu go son nai, atnet resirkulerema ja buot ávdnasiid ođđasis geavaheami alla árvvus.

– Lea nu movttiidahtti ovttasbargat Tate ásahusain. Mun lean veahá bálton iežan barggus ja bajásšaddamis Norggas, danne go dálkkádatdihtomielalašvuohta lea dušše olgguldasat, lohká Máret Ánne.

Sámis lea son beakkálmas, riikkaidgaskasaš dáiddamáilmmis lea son badjáneame nástin, geainna beakkán ásahusat fertejit jahkeviissaid áhkoderet soahpamušaid. Go dárogiel artihkkaliid ohcá Atekst aviisavuorkkás (su namma + «kunst»), de ihtet badjel 900 bohtosa. Muhto liikká:

– Lea áibbas imašlaš leahkit dáiddárin Norggas dán mátkki maŋŋel. Lea go dat dáidda mas ii leat mearkkašupmi Norggas, vai lean go mun dakkár geasa ii čahkkejuvvo sadji Norggas? Dan in dieđe, lohká Máret Ánne Sara.

Soamis goitge berošta. Beaivvi ovdal čájáhusrahpama bođii dronnet Sonja Londonii persovnnalaš čájáhusvásáhussii fárrolaga dáiddáriin.

Ii leat vuosttaš geardi go soai gávnnadeaba. Go dronnet muhtin áiggi dás ovdal háliidii iežas dáiddahállas čájehit ovtta Máret Ánne dáidagiin, de bivddii Máret Ánne vuos audienssa dronnegiin ovdal go mieđihii. Dalle lei su viellja diggeášši ain jođus.

– Min in sáhte luoikat iežan dáidaga dušše čikŋan. Dronnet ferte diehtit dan roavva duogáža birra, lohká Máret Ánne.

Šloahtas gávnnai son liekkusvuođa man ii lean ovdal vásihan.

Dronnet Sonja lea guhká čájehan čielga doarjaga sámi dáidagii ja olmmošlašvuođa munnje, mu rahčamušaide, eksistensiála ballui, suhttui ja morrašii, lohká dáiddár.

Sudno ságastallan jotkkii Londonis.

– Su dáidagis lea álgovuođđu mii goit munnje čuohcá, logai Dronnet go lei fitnan Tate-galleriijas.

– Mun lean hui rámis go beasan duinna juogadit dán rahpanbottoža, logai Máret Ánne liegga geahčastagain dronnegii.

Badjelgehččon vai privilegerejuvvon

Tate Modern museumis fitnet birrasiid guhtta miljovnna guossi jahkásaččat. Sisabeassan Turbinhállii lea nuvttá. Buohkat geat fitnet doppe cuoŋománu 6. beaivvi rádjái boahtte jagi, besset oaidnit Máret Ánne Sara dáidaga.

Ii go dat atte fápmodovddu? Nie stuora sárdnestuollu?

– Ii fámu gal, muhto … ovddasvástádusa.

– Maid dainna oaivvildat?

– Mun jurddašan ahte danne dovdo ge nu deaŧalažžan čađahit dán prošeavtta. Go lean máilmmis iežan dáidagiin, de dovddan garra dárbbu eará ládje jurddašit. Jus máilbmi duođai árvvus anášii ja válddášii ovdan dan mii nu guhká lea dulbmojuvvon, de sáhttá álgoálbmotfilosofiija ja álgoálbmogiid dieđa boahtit hui guovddáš sajádahkii.

Su ii sáhte álkit govvidit. Son oažžu rámi ja árvvus adnon saji iežas dáidagii, muhto ságain vuhtto ahte lea badjelgehččojuvvon. Geanin háliida son leat? Makkár fámu áigu Norga suovvat sutnje?

Dá ii leat amas muitalus seahtogorgŋesteami birra, ii ge dáiddára birra gii meahcis lávkii njunnošiid searvái: Vaikko earát oidnet du attáldagaid, de lea du duogáš cieggan rupmašii ja millii.

Su vásáhusat Norgga stáhta áitagiiguin sámi eallinvuogi vuostá, leat nu olu ahte Máret Ánne Sara ii nagot iežas atnit juogo vuoitin dahje optimistan. Nu go dálá vuostálastin Nussir-ruvkke vuostá Riehpovuonas.

– Seammás go lean dás bargan eljohtasiiguin ja duljiiguin, mii govvida dan ahte mii leat dán vuogádaga fáŋgan, de čuvvon livestream telefovnnas dalle go politiijat dolvo mu ristáhči doppe eret go son ovttas birassuodjaleddjiiguin lei geahččaleame bissehit min guottetbáikkiid ja johtingeainnu bávkaleami, loahpaha Máret Ánne Sara.

Go balu hádja lea darvánan, de lea váttis dan bassat eret.