Ludvig akšunere okto: – Mun lean gidden geainnu

Erohus Rognli oktonas siviila jeagohisvuođa akšuvnnas Fovse-akšuvnnaide dahje Riehpovuona-akšuvnnaide ii livčče várra sáhttán leat stuorát.

Akšuvnnat doarjjan Fovse boazodoalliide ja vuostá ruvkebázahusaid bálkomis riehpovutnii boktet beroštumi sihke sisriikkalaččat ja olgoriikkain.

Dáin akšuvnnain oassálastet olu nuorat. Stuorra nationála mediat muitalit dan birra go miellačájeheaddjit fievrriduvvoje eret.

Akšuvnnas Sámmolváris Gáivuonas lea Rognli áibbas okto. Su áidna «mielákšonista» lea iežas biila oktan jorriin.

Akšuvnna birra muitalit eanaš dušše báikkálaš áviisa, ja dál NRK.

– Dát akšuvdna lea dehálaš, dadjá Rognli NRK:ii.

– Kulturmuittut doidojuvvojit eret

Rognli lea ovddeš gielddapolitihkkár Riddobellodagas ja Gb:s. Son lea earret eará leamaš várresátnejođiheaddji.

Čilgehus dasa manne Rognli ná rávisolmmožin čađaha siviila jeagohisvuođa lea go háliidivččii gáhttet sámi kulturmuittuid.

NVE Region Nord ja Gáivuona suohkan leat áibbas loahpas nu gohčoduvvon uđaseastadan-prošeavttas.

Sámmolvári uđaseastta gárvánii rievtti mielde jagis 2019, muhto gahčai čoahkkái jagi maŋŋá. Maŋŋá álggahii NVE ođđasit sihkkarastit ja viiddidit uđaseastaga vai ássiid dorvvolašvuohta sihkkarastošii.

Dáid bargguid meroštallet máksit 15 miljon ruvnnu.

Bissehan bargguid

Barggut uđaseastagiin leat fargga bissehuvvon mánotbaji.

– Mun lean gidden geainnu dan báikái gos bargu uđaseastagiin galggašii čađahuvvot. Dat lea dárbbašlaš vai lea vejolaš sihkkarastit ahte kulturmuittut min eatnamiin eai doidešuva eret, čilge Rognli.

Su oaivila mielde uđaseastta čuohcá sin bearraša opmodahkii. Rognli eatnamiin leat 13 sámi kulturmuittu.

– Go goaivvut eatnamis, de iđistit feara makkár ávdnasat eatnama siste, čilge Rognli.

Rognli váruha das, ahte lea hirbmat rašis guovlu mas lea luovos sáttu, mii álkit sáhttá bassot eret.

– Min eana lea justa gasku guokte uđaseastaga. Doppe sáhttá vejolaš uđas ja čáhci fievrriduvvot mu opmodahkii, dahje min bearraša opmodahkii.

– Hoahppu uđassihkkarastit

Gáivuona suohkana gielddadirektevra, Gunn Andersen, lohká leamen hirbmat váidalahttin go čađahuvvo dákkár akšuvdna.

– Dat lea váidalahtti go uđaseastadandoaimmat leat danne vai gáhttejuvvojit muohtauđđasiid vuostá. Jus eat geargga dáinna bargguin áiggil, de sáhttá dát leat váralaš sidjiide geat ásset uđasváralaš guovllus, čilge Andersen.

Gielddadirektevrra áddejumi mielde sii leat dahkan visot riekta.

– Mii oaivvildat mii leat bargan mearrádusaid ja dohkkehuvvon plánaid mielde. Mii leat bargan ovttas kulturmuitoeiseválddiiguin, čilge Andersen.

Akšunista Rognli vástida ahte sus ii leat vuosteháhku dasa ahte olbmot sihkkarastojit uđđasiid vuostá.

– Dan ferte vuoruhit. Dalle ferte čuovvut lágaid ja váldit vuhtii daid áššiid maid ferte váldit vuhtii, vástida Rognli.

Sámedikkis eai leat mearkkašumit

Sámedikki sámi kulturárbeossodagas dat lea ovddasvástádus áimmahuššat sámi kulturárbbi.

Báikkálaš áviisa Framtid i Nord (máksu gáibiduvvo) čállá, ahte Sámediggi oaivvilda ahte ii leat miige várra das ahte kulturmuittut galggašedje vaháguvvat uđassihkkarastinbargguid geažil.

Sámedikki arkeologa ja ráđđeaddi André Nilsen lea fitnan geahččamin kulturmuittuid. Su čoahkkáigeasu lei ahte eai leat makkárge mearkkašumit.

Dál áigot gielddas háleštit iežaset advokáhtain ja árvvoštallat maid galggašedje dahkat oččodit Rognli eret guovllus.

– Munnje lea dehálaš čuovvut lága. Politiijat leat fitnan dáppe. Sii oaivvildit, ahte mu akšuvdna ii rihko lága. Jus politiijat almmatge gáibidivčče ahte mannat eret, de mun dagan dan, čilge Rognli.