Lávkii girkokoaras artisttaeallimii

Pia Maria Holmgren álggii mánnán lávlut girkokoaras. Šuoŋain "Geaidnu" vuittii son Sámi Grand Prix gilvvu dán jagi, ja nu beasai Liet lávlungilvui. Iiba galle jagi áigi sirddii girkokoaras eará lávdái, ja álggii lávlut sámegillii danne go son lávlumiin fidne ruovttoluotta sámegiela maid mannan lea massan.

Mánnán juo álgán lávlut

Girkokoaras lávllui son solisttan, son čuojahii maid doppe instrumeanttaid nugo orgela ja gitára.

Moatti jagis lea son lávlumiin áddegoahttán veaháš sámegiela. Ja máhttá maid veaháš sámegiela, muhto hállat ii leat gal sutnje nu alki. Dasa gal ii vel dovdda iežas leat gearggusin, go dovdá ahte fertešii máŋggáid áiddiid badjel vel fertet gorgŋestit ovdalgo hállát sáhttigoahttá.

Orru leamen leat jaskkes ráfálaš nisu

Pia Maria orru leamen leat ráfálaš nisu. Iige oro sparggiheamen juohke dussiin. Lávddis lávlut lea sutnje dat lunddoleamos bargu eallimis. Jus vel maŋŋit sirddii girkokoaras lávdái, nugo sámi grand prix:ii, ja Liet lávlun gilvui, de dovdá son rafi. Girkokoaralávlun ja su nana oskku veahkeha su, lohka Pia Maria Holmgren.

Ii oahppan mánnán sámegiela

Pia Maria lei gavcci jagi boaris go su eadni jámii. Eadnis ii goassige hállan sámegiela sutnje. Mánnán gárttai son olu áhkus ja ádjás luhtte leat Láinevuomis. Sutnuide lei ges soma go son hálái ruoŧa giela, ja eaba soai danne beroštan hállat suinna sámegiela.

Nu leage son lávlon ruoŧagillii Luleju guovllus. Easka rávis agis álggii lávlut sámegillii, ja danne Pia Maria ii imas go son ii leat nu dovddusis artistta Sámis

Ovddastii sámiid lávlungilvvus

"Geaidnu" nammasaš šuoŋain ovddastii son sámiid Liet lávlungilvvus Lorient gávpogis Frankriikkas.
Liet lávlun gilvu lea minoritehta gielaid lávlun gilvu Eurohpas. Šuokŋateaksta mearkkasa olu Pia Mariai.
Teavstta oahpai eadnestis dalle go lei mánná. Teaksta muitala geainnu rafivuhtii, man manjis son oppa áiggi lea. Ráfivuohta guoskka dan eallimii mas son eallá, ja maiddái dasa geainna son ovttas ássa. Ráfivuođa manjis han leat mii buohkat, lohka Pia Maria Holmgren.

Lea áŋgir ja ceaggái

Pia Maria Holmgren lea dakkáraš nisu gii ii dussiin vuollán. Go vuitii Sámi Grand Prix, de diđii maid ahte son lea Liet lávlungilvui maiddái searvamin. De álggii easka sutnje dat garra proseassa fidnet ruđaid vuolgit dokko. Olles giđa, geasi ja čavčča lea son rahčan gávdnat ruđaid vai suittášii dan ovcci olbmo delegasuvnna váldit mielde Liet gilvui.

Dál go son lea ollasuhttán dán ruhtadeami ja buohkat geat galge lean mielde, leat mielde, de dovda ahte leamašan somás prošeakta dattege. Álddis lohká leat buori dovddu, go ii leamašan nu álki beare lávket Liet gilvui.

Dan áiggis go rážai fidnet doarvái ruđa mátkái, de gal mángii eahppidii mo dal suinna manaš. Ferte go dušše okto vuolgit lávlut Liet gilvvus, ja dušše gitara váldit mielde, vai fidne go doarvái ruđa, nu ahte buohkat sáhttet searvat gilvui. Dál geavai nu ahte olles musihkkajoavku beasai mielde, nu ahte ii lean eara go lávket lávdái lávlut.

Dovdá sápmelašvuođas nannosit

Pia Marias lea nana sámi dovdu. Liet lavlun gilvvus gudni ja vuollegašvuođa go son han ovddastii olles sámi, iige dušše iežas, ja dat lea hui stuorra dovdu sutnje.

Šuokŋa šattai ovccádin gilvvus

Pia Maria ja su šuokna "Geaidnu" fidnii ovccát saji Liet gilvvus. Pia Mariai lei dát oalle váivi go ii dovdda leat deavdán sámiid vuordamušaid gilvvus. Lohká bures diehttit ahte Sápmi lea vuoitan njeallje gearde ja oktii vel šaddan nubbin.

Iežas gal lohká gierdat vuoittohallat go son diehtta gii son ieš lea, ja su eallimis lea ráfi. Son ja su musihkkárat gal dahke dan buot buoremusa Liet gilvvus, ja dan ii aiggo láitit. Dainna son baicce lea viehka duhtavaš. Ii leat nu álki gilvvohallat musihkas, go olmmos ii goassige dieđe maid duopmárat ain bidjet vuođđun go árvvoštallet musihkkagilvvu šuoŋaid.

>