Kommentára: Davviriikkaid sámesoahpamuš beahttá

Jaskadit eahketveaigin bearjadaga 13. almmuhuvvui vuoigatvuođaid soahpamuš, man Norga, Ruoŧŧa ja Suopma leat dahkan:

– Davviriikkalaš sámekonvenšuvnna šiehtadallamat leat loahpahuvvon, mojohalaiga Olgeža gielda- ja ođasmahttinministtar Jan Tore Sanner ja Bargiidbellodaga sámediggepresideanta Vibeke Larsen.

Ulbmil lea ahte sámit galget beassat seailluhit, geavahit ja ovddidit kultuvraset nu uhccán go vejolaš riikkarájiid dahkan heađuštusaiguin, soai diehtiba dieđihit.

Ráđđehusas ja sámediggeráđis goabbat muitalus

Stáhtaráđđi Sanner gidde vásttolaš šeasttain fuopmášumi dasa, man gáibideaddji šiehtadallamat leat leamaš. Sámediggepresideanta Larsen fas doapmá hállat iešmearrideami ja eana- ja čáhcevuoigatvuođaid dovddasteami konvenšuvnna dulkojupmái.

Ráđđehus bargá deattastit ahte dáža sámepolitihkka bissu nu mo lea. Sámediggeráđđi áiggošii fas vuovdalit konvenšuvnna instrumeantan mii lea ovddádussan sámevuhtii.

Konvenšuvnna ulbmil lea almmage nu uhccán go vejolaš riikarájáid dahkan heađuštusat, iige golmma riikka rájáhis álbmoga politihkalaš ja kultuvrralaš ovttasbarggu gudneáŋgiris viiddideapmi, nu go olugat ledje doivon.

Ráđđehusaid sáttatgottit leat šiehtadallan das rájes go professor ja ovddeš alimusrievtti justitiarius Carsten Smith:a jođihan áššedovdijoavku buvttii ovdan davviriikkalaš sámekonvenšuvnna árvalusa 2005. Árvalus adnojuvvui sámiid kollektiiva ja individuála olmmošvuoigatvuođaid álgojalgejeaddji bargun rájáid rástá.

Riikkaidgaskasaš ovdáneapmi arvvosmahtii

Áššedovdijoavkku barggu oaivadussan ledje ON-deklarašuvnna álgoálbmogiid vuoigatvuođaid šiehtadallamat, mat dalle ledje geargga geargga.

ON oaivečoakkálmas mearridii álgoálbmotvuoigatvuođaid deklarašuvnna jagis 2007 lahttostáhtaid stuorra eanetlogu jienaiguin. Deklarašuvdna nanne ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái. Dán vuoigatvuođa veagas mearridit luđolaččat sin politihkalaš sajádagaset ja ovddidit luđolaččat sin ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneamiset.

Velá lea álgoálbmogiin sin iešmearridanvuoigatvuođa geavaheamis, riekti autonomiijai dahje iešstivrejupmái áššiin mat gusket sin siskkáldas ja báikkálaš áššiide, ja riekti ortnegiidda mat ruhtadit sin iešstivrendoaimmaid.

Riikkaidgaskasaš álbmotrievtti ovdáneapmi maŋimuš 25-30 jagi lea movttiidahttán álgoálbmogiid ja sámiid. 1966 juo nannejedje Ovttastuvvan našuvnnat ahte buot álbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.

Dat dáhpáhuvai go máilmmi organisašuvdna mearridii internationála konvenšuvnna siviila ja politihkalaš vuoigatvuođaid birra ja internationála konvenšuvnna sosiála, ekonomalaš ja kultuvrralaš vuoigatvuođaid birra.

2007 čuovvolii ON bajimuš orgána, Oaivečoakkálmas, resolušuvnnain mii dulko iešmearridanvuoigatvuođa gustot álgoálbmogiidda ovtta olu go buot eará álbmogiidda. Davviriikkain leat sámi álgoálbmot.

Álgoálbmotdeklarašuvnna ovdasártnis dovddastit lahttostáhtat ahte jagi 1945 ON-lihttu, guokte 1966-konvenšuvnna olmmošvuoigatvuođaid birra ja jagi 1993 Wien-julggaštus ja -doaibmaplána nannejit ahte lea mearrideaddji mearkkahus ahte buot álbmogiin lea vuoigatvuohta iešmearrideapmái.

Dán vuoigatvuođa veagas juohke álbmot mearrida luđolaččat su iežas politihkalaš sajádaga ja ovddida luđolaččat su iežas ekonomalaš, sosiála ja kultuvrralaš ovdáneami. Ovdasártnis deattastuvvo maid ahte ii mihkkege deklarašuvnnas sáhte adnojuvvot gieldin nammii álbmogiid iešmearrideami go dát vuoigatvuohta geavahuvvo álbmotrievtti mielde.

Sámit leat vuordán buori oskkus

Dan 11 jagi go šiehtadallamat leat bistán, leat sámi searvvit ja ovddasteaddjit vuorddašan gierdevaččat – ja buori oskkus – ahte ráđđehusat galget dahkat riikkaidgaskasaš álbmotrievtti prinsihpaid ja ON instrumeanttaid mearrádusaid gustovažžan Davviriikkaid álgoálbmogiid guvllolaš sámekonvenšuvnna bokte.

2017 lea earenoamáš jahki sámeálbmogii. Guovvamánu 6. leat gollan 100 jagi das rájes go vuosttas sámi eatnančoahkkin dollojuvvui Troandimis, ja sámiid politihkalaš arvvosmahttin ja searvan álggii.

Máŋggas ledje luohtidan ráđđehusaid dahkat duohtan riepmosártniideaset ahte guhkilmas ja mielaeavttugis assimileren- ja koloniserenáŋggirdeapmi sámiid vuostá lea loahpahuvvon kapihtal Davviriikkaid historjjás, ja ahte stáhtaid politihkka maiddái geavadis galgá muhttojuvvot «okta stáhta, okta álbmot» ideologiijas, jurddašanmálles ahte buohkat galget giela ja kultuvrra dáfus leat ovtta láganat juos galget ovtta lágan vuoigatvuođaid oažžut, dakkár dovddastussii ahte sii leat ovtta árvosaččat vaikko leatge eará láganat giela ja kultuvrra dáfus.

Muhto de guittidit ráđđehusat vuordináiggi ja luohttámuša ovddas konvenšuvnnain mas váilot áigumušat ja mas ii gávdno dáhttu duođalaččat bajidit sámiid vuoigatvuođaid. Baicca nanosmahttet stáhtat eamit- ja isitvuođaset sámiid eatnamiid ja valljodagaid badjel ja gievrudit politihkalaš válddi sámi álbmoga badjel dán konvenšuvnna veagas.

Ráđđehusat gáržžidit sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa nu ahte dat oažžu dušše «seavahuvvot iešstivrejupmin siskkáldas áššiin ja ráđđádallamiin áššiin main sáhttá earenoamáš mearkkahus sámiide». Sámiid iešmearridanvuoigatvuohta meroštallojuvvo eanaš dušše ráđđádallanvuoigatvuohtan, ja duššefal áššiin mat gusket sámiide earenoamážit, mii lea guhkkin eret riikkaidgaskasaš vuolimus standárddas.

Ráđđádallamat meroštallojuvvojit iešmearrideapmin

Norggas lea 2005 rájes leamaš soahpamuš ráđđádallamiin stáhta eiseválddiid ja Sámedikki gaskkas. Sihke ovddit rukses-ruoná ja dálá alit-alit ráđđehus leat maŋimuš jagiin dieđihan ON vákšunmekanismmaide, guđe láhkai stáhta lea čađahan álgoálbmogiid vuoigatvuođaid riikka dásis.

Sámedikkiin leat sullii 450 ráđđádallama čađahuvvon, ja ráđđehusa dieđáhusaid mielde leat sámiid ovddasteaddji orgána ja ráđđehus eanaš háviid boahtán ovttaide.

Maid ráđđehus almmage ii leat namahan dieđáhusain ON:i, lea ahte ráđđádallamat main eai leat boahtán ovttaide, leat dáhpáhuvvan áššiin main lea stuorra prinsihpalaš mearkkahus sámi kultuvrra ávnnaslaš vuđđosa seailluheapmái.

Namalassii lea áššiin leamaš sáhka stuorra luonddu- ja valljodatsisabahkkemiin, nu mo ruvkedoaimmain, elfápmolinnjáin, bieggamillopárkkain ja mirkkobázahasaid luoitimiin merrii, mat sáhttet dagahit stuorra vahágiid árbevirolaš sámi ealáhusaide nu go boazodollui ja vuotna- ja riddoguolásteapmái.

Máŋgga áššis eai leat ráđđehus dahje eará eiseválddit Sámedikki oainnu mielde váldán vuhtii sámiid beroštumiid ja dárbbuid. Já dál lea norgalaš ráđđehus soahpan suopmelaš ja ruoŧŧelaš bargoguimmiidisguin, ahte dán lágan ráđđádallamiid galgá geahččat ja meroštallat sámi álbmoga iešmearridanvuoigatvuođa geavahussan.

Norgga ráđđehusa ja Sámedikki ráđđádallamat sulastahttet gal olgguldasat šiehtadallamiid. Áššebealit čohkkájit goabbat bealde beavddi, ráđđehus buktá ovdan doaibmabijuid áigumušaid, ja Sámediggi oažžu buktit oainnuid daidda. Muhto maŋŋá go čoahkkin lea loahpahuvvon, de lea nubbi áššebealli mii okto dahká mearrádusa. Ráđđehus mearrida. Coggá áššečilgehussii ahte Sámedikkiin lea ráđđádallojuvvon ja ahte dat lea beassan buktit ovdan oainnuidis, muhto ahte ráđđehus ii ane vejolažžan váldit daid vuhtii.

Ráđđehus lea nappo čuvvon geatnegasvuođas ja ráđđádallan sámiid ovddasteaddji orgánain, muhto lea goitge dahkan mearrádusa álgoálbmotorgána oaivila vuostá. Dán ortnega cieggada davviriikkaid sámekonvenšuvdna sámi variántan buot álbmogiid iešmearridanvuoigatvuođas.

Áššedovdit badjelgehččojuvvojedje

Sámi álbmogis ferte, ovtta veardásaččat dáža, ruoŧŧelaš ja suopmelaš ránnjáálbmogiiguin, geat leat riikkaid veahkadaga eanetlohku, vuoigatvuohta iešmearrideapmái, juos álbmogis galggaš duohta vejolašvuohta guoddit vásttu iežas boahtteáiggis.

Áššedovdijoavku, man Carsten Smith jođihii, buvttii ovdan miellagiddevaš stivrenmálle, mas deasta sámiid iešmearrideapmái lovttahuvvo riikka eiseválddiid stivrenfápmudusa ektui.

Evttohusa mielde čuvošii sámiid váikkuhanfámu mahti ášši dahje áššesuorggi mearkkahusa mađi: Mađe deaŧalaččat ášši, dađe stuorát váikkuhanfápmu. Áššiin mat lea earenoamáš mávssolaččat sámiide galget eiseválddit šiehtadallat sámedikkiiguin, eaige dušše ráđđádallat, ovdalgo dahket mearrádusa.

Šiehtadallamiin leat guokte (dahje eanet) áššebeali, geat galget addit ja váldit, ja loahpas vástidit ovtta veardásaččat šiehtadallamiid bohtosis. Dát dagašii sámedikkiid vásttolažžan deaŧalaš servodatberoštumiid guovdu. Dákkár ortnet attášii Norgga Sámediggái vuoigatvuođa šiehtadallat omd. mirkkoluoitimiin deaŧalaš guollenjuoraide vuotna- ja riddoguovlluin dahje bieggaelfápmorusttegiid ceggemiin boazoguohtuneatnamiidda.

Juos muhtin evttohivččii Stuorradikkis (nu go dahkkojuvvui maŋimuš 2012) heaittihit Sámedikki, fámohuhttit sámelága ja geassit ruoktot ILO konvenšuvnna 169 ratifikašuvnna, de livččii nationálačoakkálmas geatnegas dáhttut ráđđehusa šiehtadallat Sámedikkiin ovdalgo loahpalaš mearrádus dahkkojuvvo Stuorradikkis.

Áššedovdijoavku evttohii maiddái ahte sámedikkit galget ovddastuvvot almmolaš ráđiin ja lávdegottiin go dát gieđahallet áššiid mat gusket sámi beroštumiide, ja ahte áššit galget biddjojuvvot sámedikkiide gieđahallamii ovdalgo eiseválddit mearridit. Dás lea sáhka oassálastin- ja ráđđádallanvuoigatvuođas.

Loahpalaččat evttohii áššedovdijoavku ahte sámedikkiide galgá addojuvvot vejolašvuohta gullojuvvot go nationálačoakkálmasat gieđahallat áššiid, mat earenoamážit gusket sámi álbmogii. Go Stuorradiggi ovdamearkan gieđahallá Norgga vuođđolága nuppástuhttima, mii váikkuhivččii sámi gillii, kultuvrii ja servodateallimii, de livččii Stuorradiggi geatnegas gulaskuddat maid Sámediggi oaivvilda ovdalgo mearrida áššis. Nu ii leat dilli dál.

Vuoldá álgoálbmogiid vuoigatvuođaid

Davviriikkaid sámekonvenšuvnnas meroštallojuvvo sámiid iešmearridanvuoigatvuohta eanaš dušše ráđđádallanvuoigatvuohtan áššiin main lea earenoamáš mearkkahus sámi álbmogii.

Sámedikkiin galgá vuoigatvuohta ieža mearridit duššefal siskkáldas áššiin. Muhto vel dakkár áššiinge várrehit ráđđehusat alcceset rievtti sehkket iežaset sámiid siskkáldas áššiide ja stivret sin bajil oaivvi. Ovdamearkan galget stáhtaid eiseválddit sámedikkiid dáhtu vuostá sáhttit čálihit sámedikkiid jienastusloguide olbmuid geat eai leat sápmelaččat.

Ortnet ii olat riikkaidgaskasaš álbmotrievtti vuolimus standárdda rádjai. Juos Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkit guorrasit konvenšuvdnii nu go dat dál lea, de mihtet álbmoga válljen politihkalaš áirasat seammás dasa, ahte sámi álbmogis ii leat iešmearridanvuoigatvuohta iežas áššiin, mii lea ovttaárvosaš iešmearridanvuoigatvuođain mii ránnjáálbmogiin dážain, ruoŧŧelaččain ja suopmelaččain lea sin áššiin.

Lea vuorrástuhttit go Norgga, Ruoŧa ja Suoma ráđđehusat – sámedikkiid oassálastimiin – buktet ovdan konvenšuvnna mii máksá ahte sámi álbmogis eai leat vuoigatvuođat mat leat ovtta veardásaččat máilmmi eará álbmogiid ja álgoálbmogiid vuoigatvuođaiguin.

Ráđđehusat sárdnot suorrenjuokčamiin álgoálbmotáššiin. Riikkaidgaskasaš oktavuođain leat iežaset divustan njunnošii sártnuhit ON oaivečoakkálmasa mearridit ođđaáigásaš ja oalle nanu deklarašuvnna álgoálbmogiid vuoigatvuođaid birra.

Sii leat maid bargan garrasit oažžut nanu loahppadokumeantta ON máilmmikonfereanssas álgoálbmogiid birra 2014, mii geatnegahttá lahttostáhtaid riikkaineaset bidjat doibmii ja ollašuhttit vuoigatvuođaid mat leat mearriduvvon álgoálbmotjulggaštusas.

Dát golbma ráđđehusa celket almmage gárvásit šiehtadallan sámekonvenšuvnnaineaset, ahte sámiin eai leat seammá olmmošvuoigatvuođat go eará álbmogiin ja álgoálbmogiin máilmmis.

Konvenšuvdna gáržžida sámiid iešmearridanvuoigatvuođa ja eana- ja čáhcevuoigatvuođaid ja cieggada dán gáržžideami. Konvenšuvdna lea mielde vuoldimin álbmotrievttalaš ovdánemiid ja vuoittuid mat leat olahuvvon maŋimuš moaddelogi jagi bajis. Ja Norga, Ruoŧŧa ja Suopma leat jáddamin spáiddarin mii lea ofelastán máilmmi buorebut gudnejahttit, ovddidit ja suodjalit olmmošvuoigatvuođa ja álgoálbmotvuoigatvuođaid.