NRK Meny
Normal

Beannot jagi vuordán oažžut buohccijournálaid

Beannot jagi lea nisu guhte lea fárren Guovdageainnus Romsii vuorddašan oažžut iežas doavtterjournála sirdojuvvot ođđa fástadoaktárii.

Ellen Maarit Labba

Ellen Maarit Labba dadjá ahte son lea dolkan go ii leat vel ožžon journálaid, go su mielas galggašii diet leat čielga rutiidnaášši.

Foto: Nils John Porsanger / NRK

– Mun lean e-poastta sádden Guovdageainnu dearvvašvuođaossodahkii diibmá ja lean maid riŋgen suohkanii, lohká Ellen Maaret Labba.

Go NRK riŋge suohkanii jearrat áššis, de lohket ahte Labba lei galgat sáddet reivve poastta bokte dahje ieš buktit reivve suohkanii. Labba imašta go sutnje eai atte dien dieđu, vaikko gieskat lea riŋgen suohkanii.

– Munnje ii leat oktage muitalan ahte galggan reivve poasta mielde sáddet ja mun lean iskkan sihke Guovdageainnu suohkana neahttasiiddu ja Helfo neahttasiiddu. Ja doppe ii gosge čuočču ahte movt diŋgojupmi dáhpáhuvvá. Ii gosge leat čállon ahte mun ferten boaresmállet reivve sáddet suohkanii, dadjá Labba.

Dolkan vuordimis

Labba dadjá ahte son lea dolkan go ii leat vel ožžon daid journálaid, go su mielas galggašii diet leat čielga rutiidnaášši.

– Go ferte reivve sáddet, de fertejit addit dieđu olbmuide dan birra. Nu go ovdamearka dihte Guovdageainnu dearvvašvuođaguovddáš ii leat seammá stuoris go dearvvašvuođaguovddážat gávpogin. Mu mielas livčče olu njuovžileappot riŋget Guovdageainnu dearvvašvuođaguovddážii go mun dovddan sin geat barget doppe, dadjá son.

Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođaossodaga ossodatjođiheaddji, Sara Eira Gaup, lohká iežas aiddo álgán virgái ii ge kommentere eaŋkil ášši.

Sara Eira Gaup på torget i Kautokeino

Guovdageainnu suohkana dearvvašvuođaossodaga ossodatjođiheaddji, Sara Eira Gaup.

Foto: Marte Lindi

– Mun deattuhan ahte suohkanis lea dáhpin reivve, ii ge e-poastta bokte, dáhttut dieđu doavtterjournalaid sáddemis. Luomuid geažil eai kommentere suohkanis dál duođi eanet dán ášši, lohká son.

Ellen Maarit Labba ii dieđe movt dilli lea suohkanis dál, ja son ii dieđe ferte go son sádden reivve vai in.

– Muhto livčče vuogas jus suohkan livčče ipmirdan ahte man váivi dát lea munnje ja mu mánnái, go dát ášši dagaha váttisvuođaid mu mánnái maid. Go lea vel dearvvašvuođaášši, dalle gal livčče suohkan sáhttán juobe šállošit ge go nie lea geavván. Ja ahte dál ordnešii suohkan daid báhpiriid nu jođánit go vejolaš. Munnje bázii dál eahpesihkarvuohta ahte ferten go čállit dan reivve vai in, dadjá son.

  • Guldal olles ášši: