– Sámi mánát ja nuorat orrot ieža dađistaga eanet árvvusatnime sin eatnigiela, lohká giellaprofessor Sari Pietikäinen, guhte olu jagiid lea guorahallan mánggagielatvuođa Anáris Suomabeal Sámis.
Máŋggagielatvuohta bivnnut
Obbalaččat miehtá máilmmi lea dál bivnnuheabbo oahpahit mánáide eanet go dušše ovtta giela unnivuođa rájes.
– Dát lea maid váikkuhan nu ahte sámi mánáid iešdovdu iežaset giela ja kultuvrra ektui buorrána, lohká Pietikäinen.
Son muitala ahte sámi kultuvra ja sámegiel máhttu lea maiddái sámi mánáid mielas riggodat mainna juollu leat rámis.
– Dieđusge vásihit sámi mánát nugo Anáris beaivválaččat ahte sidjiide lea hástalus beassat geavahit sámegielmáhtu iešguđet doaimmaid oktavuođas, muhto sii orrot goit čeahpit hutkat vugiid movt ávkkástallat sin sámegielmáhtuin, čilge son.
Dutkan máŋggagielatvuođa
Pietikäinen logaldalai ikte sámegiela dili birra riikkaidgaskasaš konferánssas máŋggagielatvuođa birra, mii dáid beivviid lágiduvvo Oslos. Son lea erenoamážit dutkan Davvikalohta máŋggagielatvuođa dili ja dovdá vuosttažettiin Anár guovllu sámiid dili Davvi-Suomas.
– Dieđusge Anáris leat vel anárašsámegielagat erenoamáš dilis go sii leat nu moattis geat dál ain máhttet giela. Dattetge leat sihke vánhemat, mánát, skuvla ja olu earát sin birrasis leamaš čeahpit doalahit fuomášumi dasa ahte giella lea vuosttažettiin riggodahkan ja ahte dan lea vejolaš ealáskahttit jos sii háliidit, lohká Pietikäinen.
Ovdamearkan namuha son ahte anáraš sámi mánát moadde jagi dassái fitne gitta Suoma presideantta guossis gos sii rap-musihka bokte anárašgiela dajaldagaiguin muitaledje presidentii ahte sis váilot skuvlagirjjit iežaset eatnigiilli.
Bivnnuhis máhttu
Son jáhkká ahte dan positiiva jurddašanvuogi lea maid vejolaš oažžut sámi servodagas go máilmmis obbalačat lea eanet bivnnut oahppat unnivuođa rájes eanet gielaid.
– Ja sámi mánát leat fuomášan ahte sii máhttet juoidá maid eai nu gallis earát máilmmis máhttet, ja sii maid áddejit ahte sin máhtolašvuođa árvvusatnet ollugat máilmmis, lohká Pietikäinen.
