Slik gjør du
Siskkit čoarbbealdeahkki
Cába čoarbbealdeahki bihtáide, su. 160 – 200 grámmasažžan. Čuohpa biergofiiberiid rastá dássedis duolba biffabihtán.
Ruškkodahte goappašiid beliid biffas liegga oljobánnos. Lasit vuoja steikenáiggi loahpas.
Bija biffabihtáid ommanlihttái ja njoara vuoja bánnos daid badjel. Čugge termomehtera guovdu ovtta biffa. Steike vel ommanis 125 grádasaš bajit ja vuolit lieggasis, dassážii biffas lea dat siskkáldastemperatuvra maid háliidat.
Rohtte ommanis ommanlihti ja divtte biffaid orrut 5 minuhta, dalle goargŋu temperatuvra vel ovttain guvttiin grádain. (Govas lea biffa steikejuvvon 58 grádii)
Siskkáldastemperatuvra čoarbbealdeahkis: 53-55 °C = unnán bassojuvvon, 60 °C = gaskamearálaš, 65-70 °C = badjelaš gaskamearálaš ja 75 °C = čađagiksan.
Ommanis bassojuvvon biehčamat
Bija sálttiid, bihpporiid, oljju ja biehčamiid ommanlihttái. Fiero daid bures oljoseaguhusas. Steike ommanis 175 grádasaš bajit ja vuolit lieggasis 30 minuhta. Vuolit temperatuvra 125 grádii ja base vel 30 minuhta.
Ruksesviidna-ađa-sevsa
Njaldde ja čuohpa šalohttalávkki ja vilgeslávkki. Šnjirralahte lávkkiid ja olles bihpporiid kasserolas mas lea vuodja vuođus. Lasit sohkkariid ja divtte seaguhusa gulul karamelliserejuvvot. Njorre ruksesviidnaetteha ja duolddat dan dassážii go lea beliin cohkon. Lasit liema, duolddat dan dassážii go beliin coahku. Sille sevssa. Čuohpa ađđama smávva bihtáide ja lasit daid sevsii. Duolddat sevssa fierodettiin, máistte orru go doarvái.
Wokejuvvon ruotnasat
Njaldde ja čuohpa visot ruotnasiid smávva bihtážiidda. Čuohpa ruoná diehppegála unna diehpážiidda ja nađa smávit bihtáide. Bassigoađe guobbara liegga oljobánnos. Go guoppar lea belohahkii dipman, lasit veaháš vuoja ja ruohtasšattuid. Jorat daid dassážii ruohtasšattut leat belohahkii dipman. Lasit de smávva ruoná diehppegála diehpážiid, botkal sálttiid ja bihpporiid ja base dassážii go buot leat giksan. Ruotnasat sáhttet leat veaháš «al dente».
Buđet- ja sellerimeastu
Njaldde buđehiid ja selleriruohttasa, ja smávot daid. Vuošša bihtáid čázis dassážii go dipmet, su 30 minuhta. Molle daid mollen-reaidduin ja fiero liegga lávcca dasa. Máistte olu sálti adno.
Luomedildi
Duolddat čázi ja luopmániid. Molle luopmániid mollenmašiinnain. Sille sirren dihtii siepmaniid.
Dipmat gelatiidnapláhtaid galbma čázis moadde minuhta. Duldet luomenjuvdosa, sohkkariid ja sitrovdnasuvrri. Njámas eret čázi gelatiidnapláhtain ja firre daid luomenjuvdosii. Bija su. 10x15 cm sturrosaš forpma vuđđui gáhkkenbáhpira ja njorre seaguhusa dasa. Bija foarpma galmmihanskábii. Go seaguhus lea stirdon, de sáhtát čuohppat dan njealječiegat bihtážiidda dahje eará hápmái jus háliidat. Rájá dilddi galbma báikái.
Tips
Jus it fidne buot biebmoávdnasiid, de gávdnojit eará čovdosat.
Sáhtát lonuhit siskkit čoarbbealdeahki čielge- dahje savodehkiin. Bohccoađđama sáhtát lonuhit vuoksáađđamiin. Jus it gávnna ađđama obanassiige, de sáhtát baicca geavahit vuoja. Dát mális gal maid šaddá buorre biehčamiid haga jus daid it gávnna.
Jus it gávnna buot biebmoávdnasiid dábálaš borramušgávppiin, de soaittát fidnet daid báikkálaš fitnodagain. Muhtimiin leat sierra gávpi omd. Oslos, ja earát sáddejit gis poastta mielde.
Kilde: Elle Sáve Gaup
