Pilohtagielda Kárášjohka lea mielde guovtti jagáš prošeavttas mii galgá nannet skuvlla ja mánáidgárddiid gullufágalaš gelbbolašvuođa. Prošeakta bistá vel dán jagi.
- Olles ášši gulat vuollelis dán siiddus
Mearkagielas galgá geavahit olles goruda go áigu gulahallat, ja geavahuvvo dávjá go olbmuin lea lossa gullu.
– Jus galgá čájehit ahte lea váivviid siste, de čájeha gieđaiguin, čalmmiiguin ja njálmmiin. Mun manan vulos, ja čájehan ahte gatnjalat golget, čilge Kaisa Niittyvuopio.
Kaisa Niittyvuopio lea okta oahpaheddjiin guhte lea čađahan mearkagiellakurssa. Laila Sara Hegge, guhte maiddái lea čađahan kurssa, geavaha mearkagiela beaivválaččat juohke oahppodiimmus vuosttaš luohká ohppiide.
– Lea hástalus go eai leat dušše gieđat maid galgá geavahit, muhto olles gorut gálgá leat fárus. Dat ii leat áibbas lunddolaš buohkaide, dadjá Niittyvuopio.
Mearkagiella veahkkin ohppiide
Skuvlla sadjásaš rektor Berit Astrid Utsi muitala ahte oahppit orrot bures váldime mearkagiela vuostá. Go galget gulahallat singuin geain lea lossa gullu, de fertejit dan dahkat mearkagielain.
Oahpahusas sáhttá mearkagiella leat veahkkin maiddái eará ohppiide, muitala oahpaheaddji Kaisa Niittyvuopio - ovdamearkkadihte muitit eaŋgalas sániid.
REKTOR JA OAHPAHEADDJIT: Kárášjoga skuvlla sadjásaš rektor Berit Astrid Utsi ja oahpaheaddjit Kaisa Niittyvuopio ja Inger Marie Guttorm.
Foto: Ellen Marianne Gaup / NRKMuhttin mánáide lea stuora ávkin go besset goruda maid geavahit oahpadettiin.
Inger Marie Guttorm gii maid lea oahpaheaddji Kárášjoga skuvllas, muitala ahte son lea vásihan ahte váhnemat geaid mánáin eai leat gullanváttut, maiddái háliidit ahte sin mánát ohppet mearkagiela.
Beaivváškonsearttas mearkagiella
Bearjadaga lágida Kárášjoga skuvla beaivváškonseartta. Lea nu ahte juohke luohkká galgá ovdanbuktit juoidá mas oidno maiddái mearkagiella.
Beaivváškonsearta álggahuvvo dainna ahte buot luohkát ovttas lávlestit beaivvášlávlagis ovtta vearssa, ja seammás galgá mearkagiella geavahuvvot. Muđui galget vuosttaš luohká oahppit ovdanbuktit mánáidlávlagiid njealji gillii, sáme-, dáro-, eaŋgalas- ja mearkagillii.
– Go geavaha mearkagiela lávlumis, de muitá buorebut daid lávlagiid. Go oahpahusas geavaha mearkagiela, de lea dat veahkkin ohppiide. Ja ohppiid mielas maid lea gelddolaš dat mearkagiella, dadjá Inger Marie Guttorm iežas leat vásihan.
Konsearttas galgá maiddái dulka leat, gii dulko mearkagillii.
