Suoma Sámedikkis lea nuoraidsáttagoddi vuolgimen gilvalit Brasilas golggotmanus.
Kulturčálli Suoma Sámedikkis, Riitta Orti-Berg, mielas lea dehálaš ahte sámi nuorat vulget mielde Brasilii:
Kulturčálli Suoma Sámedikkis, Riitta Orti-Berg, illuda vuolgit Brasilii.
Foto: privat– Dat lea maiddái sosiálalaš ja kulturalalaš dahpahus. Lea buorre ahte sihke sámi nuorat ja maiddai eará álgoolbmuid nuorat besset oahpásnuvvat gaskaneaset.
Son dadjá dán lea hui fiinna vejolašvuohtan ja dillin go sápmelaččat besset mielde gilvvuide.
– Ja min nuorat leat áidna sápmelaččat geat vulget dohko oassálastit.
– Bálkkašupmi min sámi nuoraide
Orti-Berg mielas lea maiddái dehálaš movttiidahttit nuoraid valástallat eanet. Dan dihte sii háliidat sáddet nuoraid dohko.
– Dát lea dego bálkkašupmi. Sámi nuorat leat olu valáštallan ja gilvalit, nu ahte sii leat geavahan iežaset asttuáigge lihkadeapmái. Dat lea okta mainna mii sáhttit bálkkašit min nuoraid, go dal sii besset ovddastit sápmelaččaid doppe.
Orti-Berg muitala ahte nuorat vulget juohkelágan valáštallan suorggis. Doppe leat mielde sihke bođuvaláštallamis ja dálvevaláštallamis.
Ráhkkanit boahtte manu Anáris
Máilmmi vuosttas álgoolbmuid gilvvuin leat olu earálágan gilvvut. Doppe soaitá oassálastit ovdamearka dihte viehkat gápmagiid haga "Corrida Rustica:i", njuollabáhčimiidda, lávžegeassimiidda ja earálágan bođuvalastallamiidda.
– Doppe leat maiddái máŋggalágan dánsun ja giehtaduojit. Mis lea ge áigumuš váldit dujiid mielde ja ná čájehit min kultuvrra. Mii fertet ovttas doallat čoahkkimiid ja rahkánit bures ovdal go vuolgit dohko.
Sámedikkis vulget golbma ovddasteaddjit, politihkalaš bealis Nilla Tapiola, láhkačálli Kalle Varis ja kulturčálli Riitta Orti-Berg ieš.
Norgga ja Ruoŧa sápmelaččain ii leat ráđđi
Sámiid valáštallan lihttu (SVL) jođiheaddji Kåre Olli atná váivin go Norgga bealde sámiin ii leat vejolašvuohta dollet Brasilii:
SVL-jođiheaddji Kåre Olli valáštallá viššalit, muhto dadjá ahte sii eai sáhtte vuoruhit olbmuid eamiálbmot gilvvuide.
Foto: Linn Margrete Påve / NRK Sápmi– Ruđalaš dilli lea dakkár ahte mii eat sáhte vuoruhit vuolgit dohko. Vaikko dat livččii ge sihkkarit leamašan hui buorre. Muhto dat lea nu ahte go mii álggit ruđalaččat vuoruhit de vuoruhat mánáid. Ja dat leat dakkár gilvvut masa eat sáhtte mánáiguin vuolgit. Muhto buorre ahte Suoma bealde juoba vulget, dadjá Olli.
Nu ahte dasto ii oru šaddamin nu mo Sámedikki ráđđi Henrik Olsen árvalii.
Ruoŧa Sámediggi čállá šleađgapoasttas NRK Sápmái ahte sii eai searvva gilvvuide Brasilii go eai gávdnu riikagaskasaš doaimmaide ruđat sin bušeahttas.
2500 oassálasti
«1 World Indigenous Games» nammasaš gilvvut leat ožžon álggu Marcos Terena’s Intertribal Council (ITC) álgoálbmot orgánašuvnnas.
Dat stuorui «Indigenous Peoples Gamesii», mii lei Brasila multi-sport dáhpáhus álgoolbmuide jagis 1996.
Lágideaddjit leat Brasila valáštallan departemeanta ja Palmas suohkan. Palmas lea dál vuosttaš gávpot gos «1 World Indigenous Games» dollojuvvojit. Dohko vurdet sullii 2500 eamiolbmuid oassálasti 30 sierra riikkas, 100.000 gehččiid.
- Loga dárogillii bovdejumiid birra:
