Sámediggeráđi dieđáhus sámegielaid birra leat viimmat válmmas ja galgá ovddiduvvot skábmamánu dievasčoahkkimii. Dieđáhusas evttohuvvo earret eará ahte sámegiela hálddašanguovlu galgá heaittihuvvot ja ahte sámelága giellanjuolggadusat galget gustot buot sápmelaččaide miehtá Norgga.
- Hálddašanguovlu, nu mot dat dál doaibmá, mielddisbuktá ahte sápmelaččain leat iešguđet vuoigatvuođat geavahit sámegiela sorjavaččat das gos sii ásset. Min mielas dát vealla lea dohkkemeahttun ja danne mii evttohit ahte sámegiela hálddašanguovlu heaittihuvvo, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
Sámediggeráđđi Ellinor Marita Jåma.
Foto: Mathis Eira / NRK
Sámelága giellanjuolggadusat deattastit ahte sámegiella ja dárogiella leat ovttaárvosaš gielat. ILO-konvenšuvdna nr. 169 nanne ovttaskas sápmelačča vuoigatvuođa oahppat ja geavahit iežas giela. Norga lea dohkkehan dán konvenšuvnna, ja nu dat lea geatnegahttojuvvon láhčit diliid almmolaš bálvalusaide sámegillii gielddalaš, fylkkagielddalaš ja eará almmolaš hálddašeamis.
- Mii oaivvildit ahte sámegielagiin galgá leat seamma vuoigatvuohta beassat geavahit sámegiela go dárogielagiin lea geavahit dárogiela, cealká ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
Deaŧalaš ahte giella oidno
Iskkadeamit čájehit ahte servodatovdáneapmi, stuorra fárremiin gávpogiidda, dagaha ahte eanet ja eanet sápmelaččat ásset sámegiela hálddašanguovllu olggobeallái. Danne ferte nannet ovttaskasa vuoigatvuođa beassat geavahit sámegiela go lea oktavuohta almmolaš hálddašemiin beroškeahttá ássanbáikkis.
- Mun oaivvildan ahte sámegiella, almmolaš giellan, galggašii ollu eanet geavahuvvot almmolaš hálddašeamis ja ahte almmolaš dieđut galggašedje juhkkojuvvot maiddái sámegillii. Dát lea deaŧalaš sihke danne vai ovttaskasa giellavuoigatvuođat sihkkarastojuvvojit beroškeahttá ássanbáikkis, muhto maiddái vai sámegiella Norggas boahtá oidnosii ja adnojuvvo árvvus, dadjá ráđđelahttu Jåma.
Hástalusat
Gielladieđáhusas boahtá maid ovdan ahte viiddiduvvon vuoigatvuohta beassat geavahit sámegiela go lea oktavuohta almmolašvuođain, sáhttá buvttihit hástalusaid iešguđet gildii.
Čoavddusin dáidda hástalusaide sáhttet leat earuhuvvon njuolggadusat. Muhtun áibbas guovddáš giellavuoigatvuođat fertejit dattetge gustot olles riikii, nu go giellavuoigatvuođat ovdaskuvlamánáide, vuoigatvuohta oahpahussii sámegielas ja sámegillii, vuoigatvuohta dearvvašvuođa- ja fuolahusbálvalusaide sámegillii, vuoigatvuohta fuolahit riektesihkkarvuođa iežas gillii ja vuoigatvuohta girkolaš bálvalusaide sámegillii, čilge ráđđelahttu Ellinor Marita Jåma.
Loahpas čujuha Jåma dasa ahte Sámedikki bajimus mihttomearri lea ahte eanebut ožžot lága bokte vuoigatvuođa beassat geavahit iežaset eatnigiela, sámegiela, beroškeahttá das guđe gielddas sii ásset.
Gielladieđáhus biddjojuvvo ovdan Snåsa Hoteallas, duorastat skábmamánu 22. b. Almmuheami oktavuođas galgá maiddái lágiduvvot semináraš sámegiela birra.
Dievaslaš
, ja buohkat leat buresboahtin oassálastit, čállá sámediggi preassadieđustis.
