Ášši doaimmaha Ánne Olli
Esther Utsi muitala alddis leat idjadan ja konferánsabáikki Buolbmágis, dán báikki namma lea Buolbmat Guolbana Guossedállu/ Polmakmoen Gjestegård. Deike bohtet dieđos dakkárat geat dollet iežaset bargiide kurssaid, muhto eai sii su báikkis oaččo dušše borramuša, idjadan ja konferánsalanjaid. Danne go su maid dávjá dáhttot doallat dakkáraš iežasovdánahttinkurssa iežaset bargiide. Ja dan son áinnas dahká, muhtimin eai olle váldit olles kurssa, dalle son logaldallá sidjiide das mo olmmoš buoremusat oahpásmuvašii iežainnis.
Olmmoš ii gálggašii fuolastuvvat
Utsi muitala iežas oahpahit olbmuide ahte eai galgga fuolastuvvat dahje heađástuvvat, na eaige morraša atnit masge. Son lohká olmmoš fertešii alcces addit dan mađe dili ja ráfi, vai alddes oaččošii buot vástádusaid. Ainnat jos olmmos nagada rupmašis vuoiŋŋastáhttit, de lea vejolaš alddis oažžut buot vástádusaid maid dárbbaša. Ednema lohká leat dán oktavuođas dehálažžan.
Ednema lohkáge dehálažžan, danne ferte olmmoš gii vuoiŋŋaiguin bargá, son ferte ednet dahje jordet iežas. Bargu lea dasa áibba buorre, nugo láhtiid bassat dahje láibut, ja iežas lohkáge láibut hui olu.
Vuoiŋŋaidmáimmis ii galgga leat guhká háválassii
Iežas lohká oaidnán olbmuid geat alohii leat vuoiŋŋaimáilmmis, dan ii jáhka dahkat buriid. Son navdá leat váralažžan jos beare vuoiŋŋaiguin ovttastallá, danne ferte olmmoš ednet iežas. Iežas gal lohká navdit leat vejolažžan johtalit olggos sisa vuoiŋŋaidmáilmmis. Son muittuha ahte eatnanalde han mii eallit, muhto dieđuid lea vejolaš viežžat vuoiŋŋáidmáilmmis.
Leago erohus buorideaddjis ja oadnis
Esther Utsi lohká leat erohusa oadnilis olbmos ja buorideaddjis. Aáinnat olbmuin leat máŋggalagan attáldagat. Olbmot geat leat oaidnilat/ klarsynta, sii dovdet gamus mii boahtteáiggis dáhpáhuvvá, dahje ahte sii dovdet gamus makkár vejolašvuođat olmos leat boahtteáiggis. Olbmot dat ieža fertejit válljet maid dahket, oaidnit muitalit dušše olbmo vejolašvuođain.
Na juohke olmmoš vállje ieš iežas geainnu. Esther Utsi muitala iežas leat buorideaddjin/ healárin. Ja go son buorida, de váldá son oktavuođa dáinna energiijajođuin masa buot olbmot leat goallostuvvon.
Máilmmiávus viežža veahki
Olmmoš gii álo dahká dan maid ii rievtti mielde hálit, na de gáidá son eret dán energijja jođus, mađi eanet olmmos beahttá iežas dađi guhkeleabbui gáidá son ealima energiijas. Ja go vuos nie lea geavvan de šaddá olmmoš heajos dillái, šaddá maid olmmoš losses ja sevdnjes millii, gillá deprešuvnnain.
Viežžá sin fas rivttes bálgái
Iežas lohká de dáid olbmuid gaikkihit fas rivttes bálgá ala, son viežžá sin eret doppe doaresbealde nugo ieš lohká ja go son lea sin viežžan rivttes bálgá ala, de sárge son sin birra šerres čuovgadis riegga vai sii nagadit gávnnahit maid dahkat iežaset eallimis. Dien son dahká go buorida. Muhto álo go son heale/ buorida, de bohtet universsas olu áššit vuolas, dát eai boađe geasge earás go olbmos alddis/ det høŧere selvet.
Veahkeha olbmuid dearvvasmahttit iežaset
De leage dalle stuorra erohus healáriin ja olbmuin geat lohket iežaset leat oaidnilin/ klarsyntan. Oadnit muitalit dušše maid dovdet gamus, maid sii oidnet, ja healárat sii buoridit olbmuid dávddas. Muhto son deattuha ahte ii leat son gii váldá dávdda eret, muhto go son gii buohcá rievdaga jurdagiiddis, heaitá morašteames, ballamis ja váivašuvvamiš áššiin main ii leat vuođđu, na de dearvvasmuvvá olmmoš.
