Sámegiela hálddášanguovllus leat dál logi suohkana. Buot dát suohkanat leat dál guhkit aiggi eahpidan mo sin dilli rievdá jus ovttasdahttojit eará suohkaniiguin.
Buoret viidabut seailluhit giela ja kultuvrra
John Karlsen oaivvilda ahte dál ii leat šat ágga sámi hálddášanguovllu suohkanin bisuhit iehčanassii go eai dárbbaš ovttasdahtton suohkanat ohcát sámi hálddášanguovllu suohkanin go ovttasdahttojit eará suohkanin.
Foto: Lars Egil Mogård / NRKErenoamaš lea Gáivuona- ja Snoasa suohkan eahpidan mo sin dilli šaddá jus ovttasdahttojit eará suohkaniiguin mat eai leat hálddášanguovllus. Ráisalaš ja Ovddadusbellodaga áirras, John Karlsen lea fárus sámegiella ja kulturvrra Ráđđehus lávdegottis mii lea guorahallamin makkár váikkuhusat šaddet sámi suohkaniidda ovttasdahttinproseassas.
Áitobáliid lea Ráđđehuslávdegoddi ságastallan dán suohkan- ja ođásmahttindepartementtiin dán birra, čállá Framtid i Nord áviisa. John Karlsen oaivvilda ahte dál ii galgga leat eahpádus mo sámi hálddášanguovllu suohkaniid dilli šaddá, go dál lea suohkan- ja ođásmahttinministtár čielgasit čilgen mo dilli šaddá sámi suohkaniin maŋŋel go ovttasdahttojit eará suohkaniiguin.
Ministtaris čielgá diehtu
Áittobáliid lea suohkan- ja ođásmahttinministtár Jan Tore Sanner čilgen Snoasa suohkanii dili. Go hálddášanguovllu suohkan ovttasdahtto eará suohkanin dahje suohkaniiguin, ja dát ođđa stuora suohkan sávvá searvat hálddášanguvlui, de ii leat dárbu ohcát dán departementtii. Ráđđehus áigu bidját dán vuođđun jus rievdadit hálddášanguovllu njuolggádusaid.
Departementa rievdada njuolggádusa maŋŋel go Stuoradiggi lea meannudan suohkanovttasdahttin proposišuvnna 2017ii giđa.
Nanusnuhttá giela ja kulturvrra
Gáivuonas ja Loabagis lea olmmošlohku njiedjan maŋŋemus jagiid. John Karlsen oaivvilda ahte hálddášanguovllu suohkanin gos olmmošlohku njiedja, boahtá sámegiella vuottit ovttasdahttimin, ovdameakadihte jus Gáivuotna ovttasdahtto Ráissa suohkanin. Ráissas han maid ovdanahtto sámegiela, čujuha Karlsen.
John Karlsen oaivvilda ahte smávva suohkanat eai berre smiehttát dušše iežaset birra go seailluhit sámegiela ja kultuvrra.
Viimmat bođii ovdan maid leat váillahan
Gáivuona sátnejođiheaddji Svein Leiros lea ilus go muhttin muddui leat oččon vástadusa dasa maid leat váillahan Ráđđehusas. Dál váilo vel čielggadit mo šaddá jus muhttin suohkanat eai hálit searvat sámegiela hálddášanguvlui, sáhttá go ovttasdahttit sin sámi suohkaniiguin.
Foto: Klemet Anders Sara / NRK-SapmiGáivuona sátnejođiheaddji, Svein Leiros muitala ahte sii leat juo guokte jagi bargan suohkan ovttasdahttimin ja viimmat boahtá ovdan maid sii leat váillahan. Leiros lea ilus go bođii čilgehusa dása ahte sii eai dárbbaš ođđasit ohcát searvat sámi hálddášanguvlui jus ovttasdahttojit eará suohkaniiguin.
Alggu rájes lea Gáivuona suohkan hálidan bissut sámi hálddášanguovllu suohkanin. Dasa masa Leiros ain lea eahpesihkkar, lea mo de šaddá jus sii ovttasdahttojit eará suohkaniiguin geat eai hálit searvat sámi hálddášanguvlui, besset go sámi hálddášan guovllu suohkanat ain bissut hálddášanguovlu suohkanin.
Fertejit gávdnat čovdosiid
Reivves maid Suohkan- ja ođásmáhttinministtár Jan Tore Sanner čállá Snoasa suohkanii, boahtá ovdan ahte sii fertejit gávdnat čovdosiid mo barget jus muhttun suohkanat eai hálit searvat sámi hálddášanguovllu suohkanin. Sanner lohpida jođanis čovdosa dása.
