Sáhttet oažžut 600 bieggamillu kránnján

– Okta plánejuvvvon bieggapárkkain válddášii min guotteteatnamiid. Jus dat dáhpáhuvašii de gal ii leat šat vejolaš dáppe doaimmahit boazodoalu.

Dan lohká orohaga 13 čálli, Johannes Mattis Anti. Su orohaga bohccuin leat geasseguohtumat Davvesiidda gielddas Finnmárkkus.

Dáppe badjeolbmot orrut beali jagis.

Davvesiidii sáhttet boahtit sullii 600 ođđa bieggamillu jus vihtta bieggapárkka ollásit huksejuvvojit:

Davvi vindpark, Borealis vindpark, Laksefjorden vindpark, Nordkyn vindpark og Skjøtningsberg vindpark.

– Imaš go deikke bahkkejit, lohká Anti.

– Eamiálbmogat ja luondduvalljodat

Cuoŋománu 21. beaivve 2020 ledje oktiibuot 833 bieggamillu Norggas 42 bieggapárkkas.

Norgga čáhcádat- ja energiijadirektoráhtta (NČE) lea registreren 268 bieggafápmoohcamuša.

– Lohku lea mealgat stuorátgo Norgga fápmodárbu. Dan lohká Vuostebiegga Norgga stivrrajođiheaddji, Eivind Salen.

Eanemus ohcamat gusket Trøndeláhkii (64) ja Rogalándii (53).

Romssa ja Finnmárkku fylkii leat boahtán 36 ja Nordlándda fylkii 28 ohcamuša.

– Máilmmes leat guokte stuorra bissovaš hástalusa. Nubbi lea máilmmi liegganeapmi. Nubbi biologalaš valljivuođa massin go eatnamat jávket, čilge Salen.

Son lasiha:

– Bieggafámu buvttadeapmi lea heittot to dat gáibida nu viiddis eatnamiid.

– Váldit vuhtii boazodoalu

Ráđđehus atná bieggafámu oassin nugohčoduvvon ruoná molsumis. Áigomuš livččii geahpedit dálkkádatgássaid luoitima.

– Máilmme dárbbaša riikkaid čájehit mo sáhttá nuppástuhttit ekonomiija. Luoitimat sáhttet geahpeduvvot almmá bissetkeahttá ekonomalaš ahtanuššama, cealká Olgešbellodaga stuorradiggeáirras Stefan Heggelund NRK:ii.

Sosialisttalaš Gurutbellodaga (SG) energiijapolitihkalaš sáhkaolmmoš, Lars Haltbrekken, lohká guokte beroštumi dehálažžan ovdalgo sierralohpi addo.

– Eamiálbmogat ja luondduvalljodat.

Eanandoallo- ja borramušministtar Olaug Bollestad (Kristtalaš álbmotbellodat) lea ovttaoaivilis.

– Dalle lea dehálaš, ahte dain geat ohcet hukset bieggafámu lea lagaš ja buorre oktavuohta boazodoaluin, lohká Bollestad.

Olgoriikkalaš ruhtadeaddjit

Vuollegis reanttut ja olgoriikkalaš ruhtadeaddjit váikkuhit dan stuorra beroštupmái hukset bieggafámu Norggas.

Okta ovdamearka lea Øyfjellet Wind AS Vaapsten gielddas Nordlándda fylkkas.

Rana Blad dieđuid mielde lea fitnodat sirdán 100 % iežas ossosiin fitnodahkii mii gullá vearroparadiijasii Luxembourg.

SG evttoha lága bokte nannet almmolaš oamasteami unnimusat guokte goalmmádasas bieggafámus, seammá vuogi mielde go dál lea čáhcefámuin.

– Almmolaš oamasteapmi lea buoret ja eambbo bissovaš ortnet. Dat dáhkida dietnasa álbmogii, ákkastallá Haltbrekken.

Áššegieđahallan bissehuvvon

NČE ossodathoavda energiijasierralobiin, Arne Olsen, muitala ahte muhtin ohcamušat leat gesson ruovttoluotta.

Ođđa áššiid gieđahallan lea bissehuvvon vissismeahtton áigái.

– Čakčat mearridii Stuorradiggi bissehit buot ođđa áššiid gieđahallama. Nu lea dassáigo politihkkárat leat mearridan ođđa bieggafápmopolitihka, čilge Olsen.

Diimmá čavčča mearridiit ráđđehus hilgut NČE evttohusa rámma bieggafápmui.

13 guovllu árvaluvvojedje buoremusat heivet bieggafápmuhuksemii.

Eambbogo duhát gulaskuddanvástádusa bohte ja gielddat moite garrasit evttohusa,

Ođđa bieggafápmopolitihkka sáhttá leat čielgan dán čavčča.