– Universitehta ja allaskuvlla demokratiijas han álggus vuos ferte searvat válggaide ovdalgo sáhttá nammaduvvot dákkár virgái. Dan maid mun lean áigá jo mearridan lea, ahte go mu rektoráigodat nohká de mun baicce áiggon vuoruhit profeassorkvalifiserema. Mus lea jerrojuvvon sihke fága- ja hálddahusbealde ja studeanttaid beales, ahte vuolggášingo rektorevttohassan. Dađibahábut mun dán heave lean ferten vuoruhit iežas akademalaš barggu, čilge rektor Jelena Porsanger.
48-jahkásaš Porsanger bajásšaddan Ruošša beale Guoládagas. Son lea bargan Sámi allaskuvllas jagi 2010 rájes ja álggii rektorbargui jagis 2011 rájes.
Gula jearahallama:
Nissonolbmot gilvalit rektorvirggis
Vaikko Porsanger ii dáhtoge joatkit rektorvirggis, de lea jo áibbas vissis ahte boahtte rektor maid lea nissonolmmoš.
Dálá prorektor, guovdageaidnulaš Inger Marie Gaup Eira, háliidivččii rektorin. Jus son šaddá rektorin, de álgá Lisa Baal prorektorin.
Nubbi rektorevttohas lea kárášjohkalaš Gunvor Guttorm. Jus son vuoitá, de álgá Line Kalak prorektorin.
(Ášši joatkašuvvá gova vuolábealde)
Inger Marie Gaup Eira dahje Gunvor Guttorm šaddá Sámi allaskuvlla boahtte rektor.
Foto: Fotomontasje: Dan Robert Larsen / NRK– Ii miige oktavuođaid su mearrádussii
Gieskat almmuhuvvui stuoradiggedieđáhus mas eiseválddit moitet Sámi allaskuvlla hálddahusa vuogádaga ja ruhtabearráigeahču.
Dás cuiggoduvvo earret eará, ahte Sámi allaskuvla jagis 2012 oaččui 1,2 miljon ruvnnu Olgoritdepartemeanttas doarjjan ásahit gealboguovddáža sámegiela nannemii Guoládagahkii Ruššii.
Maŋitáiggis ii nagadan allaskuvla duođaštit masa ruđat leat geavahuvvon, ja Sámi allaskuvla šattai máksit ruovttoluotta 360.000 ruvnnu Olgoritdepartementii.
– Mu mearrádusas ii joatkit rektorin ii leat makkárge oktavuohta dán áššái. Mii leat geargan dáinna, viežžan das olu vásáhusaid ja daid implementeren iežamet vuogádahkii. Danne ii leat dán áššis miige oktavuođaid mu mearrádussii, deattuha Porsanger.
– Vuogas bargagoahtit akademihkain fas
Jelena Porsanger lohká, ahte son lea fargga gearggus joatkit akademalaš bargguidisguin.
– Bargagoađán akademalaš bargguidan dakkaviđe go ođđa rektor boahtá sadjái, ja dat lea borgemánu vuosttaš beaivvi rájes.
Mo orru jurddašit dán barggu birra?
– Dat lea hui buorre. Mun lean jođihanvirggis leamaš jo fargga čieža jagi ja akademalaš barggus dat lea hui guhkes áigi. Jođiheaddji ferte buot návccaidis ja áiggis bidjat bargui ja dan ovddideapmái. Dalle ii báze iežas akademalaš barggu ovddideapmái oppanassiige áigi, čilge Jelena Porsanger.
