Badjel 100 sámegiel oahppi sin skuvllas – háliidit leat ovdagovvan earáide

– Mu mielas lei álkes vuohki eanet oahpásmuvvat iežan kultuvrrain, go in leat oahppan nu olu dan birra go bajasšadden, dadjá Unni.

Unni Skoglund lea okta 104 sámi oahppis Álttá joatkkaskuvllas, mii lea šaddan okta dain skuvllain Norggas gos leat eanemus sámegiel oahppit obbalohkái.

Unni mielas lea somá go lea nu stuora sámi biras su skuvllas.

– Mun dovddan oallugiid iežan luohkás, ja dat lea hui hávski. Dat čatná min oktii, ahte mii leat válljen sámegiela dainna seamma ákkain, ja ahte dat lea juoga mainna sáhttit ovttasbargat, dadjá Unni.

Ja son lea guhkkin eret dat áidna gii jurddaša dan.

Dán skuvlajagis leat Álttá joatkkaskuvllas 104 oahppi geain lea sámegieloahpahus, ja olles 80 oahppis lea sámegiella nubbingiellan.

Buohtastahttin dihte de leat Kárášjoga joatkkaskuvllas 88 oahppi olles skuvllas, gos oassi sis lohká sámegiela.

Dál oidnet Álttá joatkkaskuvllas ahte sis lea dárbu váldit juogalágan ovddasvástádusa sámegiela hárrái, ja danne ohcet ge šaddat profiilaskuvlan nubbingielagiid oahpahusas.

Ovdagovvan eará skuvllaide

– Dát lea šiehtadus gaskkal Finnmárkku fylkkadikki ja Sámedikki, ahte galget leat muhtun skuvllat mat vuoruhit sámegiela iešguđet ládje.

– Mii šaddat resursaskuvlan eará skuvllaide, muhto galgat maiddái siskkáldasat bargat iežamet skuvllas. Mii háliidit ovdamearkka dihte bargat guottuiguin sámegillii, kultuvrii ja birrasii, ja eastadit cielaheami. Nubbe oassi ges lea loktet kvalitehta sámegiel oahpahusas.

Dan čilge rektor Inger Persen, gii lea rámis go skuvla dál lea álggahan profilskuvlabarggu.

Jus buot meinestuvvá, de vuhttet oahppit ahte oahpahus lea rievdan ja buorránan.

– Oahpahus galgá šaddat eanet praktihkalaš ja sosiálalaš, ja ahte dat dáhpáhuvvá iešguđet sajiin, ahte ohppet bargguid bokte. Háliidit čiŋahit sámi symbolaiguin, vai sámevuohta boahtá oidnosii skuvlavisttis. Sávvamis mii nagodit hukset nana giellabirrasa.

Áltá lea gávpot gos lassánit sápmelaččat ja sámegielagat, nu go Romssas ja Oslos maid dahká.

– Leat ollu nuorat geat háliidit sámegiel oahpahusa, ja oaidnit ahte Álttá vuođđoskuvllain leat maiddái badjel 300 oahppi geain lea sámegiella skuvllas, dadjá Persen.

– Beroštupmi gillii lassána, ja jáhkán ahte lea ollu sáhka kultuvrralaš morráneamis, ja dat lea hirbmat buorre.

Stuora vejolašvuođat

Pedagogihkka ja guovttegielalašvuođa professor Kamil Øzerk lea dál veahkkin skuvlii, jurddahit mo berreše ovddasguvlui bargat.

Son galgá veahkkin nannet kvalitehta ja bargiid gelbbolašvuođa, vai nagodit čađahit ja ollašuhttit dán prošeavtta.

– Šaddá ávkkálaš cegget ovttasbarggu vuođđoskuvllain ja fylkkain, main leat seamma hástalusat, ahte seailluhit sámegiela ja hukset birrasa gos sámegiella gullo ja adno, dadjá Øzerk.

Jus Álttá joatkkaskuvla lihkostuvvá ja dohkkehuvvo profiilaskuvlan, de jáhkká Øzerk sin sáhttit leahkit veahkkin oallugiidda.

– Eará skuvllat sáhttet boahtit deike oaidnit mo Álttás barget, ja oažžut evttohusaid mo sáhttet bargat. Ollu oahppit bohtet ruovttuin gos hupmet dárogiela, ja sii čájehit beroštumi sámegillii. De doaivvun profiilaskuvllat sáhttet veahkehit giela váldit ruovttoluotta, dadjá Øzerk.

Se TV-saken fra Alta videregående skole: