17-jahkásaš boazosápmelaš Jon Nils «Jone» Kappfjell dovdá ahte son son ferte čiegadit iežas sámi identitehta. NRK:ii muitala son ahte bajásšattadettiin gohčodedje du dušše “sápmelažžan”, dahje dárogillii “samen”. Easka čihččet luohkás, go nubbi geas lei sámi duogáš álggii su skuvlii, gohčodišgohte muhtumat su Jonen.
- Les kronikken på norsk: Stopp rasismen mot samer
Sámi álbmoga cielaheapmi bođii hui oidnosii maŋŋel go ášši beatnaga Kiira birra, mii báhččui čakčamánus maŋŋel go lei oaguhan ealu Finnmárkkoduoddaris, iđii NRK ovdasiidui čakčamánu loahpas.
Maŋŋel dan lea kommentárabáikkiin leamaš dievva vašši, cielaheapmi, áitagat ja rasisma sámi álbmoga vuostá Norggas – erenoamážit boazosápmelaččaid vuostá.
Balddihahtti láhtten maid oallugat vásihit, ii leat ráddjejuvvon dušše digitála máilbmái.
Antirasisttalaš Guovddáš lea gulahallan olbmuiguin geat leat váldán oktavuođa maŋŋel go rávis dievdoolbmot leat válljen boahtit mánnábearrašiid vissui ovdanbuktit áitagiid persovnnalaččat, ja earát ges leat boahtán bivdoteltii ja heakka nalde áitán sin geat ledje doppe.
Juoga mii lea oktasaš buot rasismahámiin, lea ahte ovttaskas olbmot šaddet olles joavkku ovddasteaddjin. Go kollektiivvalaččat sivahallá olles olmmošjoavkku dáinna lágiin, de leat das nana rasismaelemeanttat ja fertejit gieđahallojuvvot dan mielde. Máŋga cealkámuša kommentárabáikkiin sáhttet šaddat ráŋggáštuslága paragráfa 185 vuollásažžan.
Vaikko sápmelaččaid cielaheapmi ii leat juoga mii lea ođđa ii ge juoga mii dáhpáhuvvá hárve, de dat vajálduvvá goitge dávjá go hupmat rasismma birra. Duohtavuohta lea ahte rasisma ja vealaheapmi lea juoga maid sámi álbmoga miellahtut vásihit jeavddalaččat.
Iskkadeapmi mii lea čađahuvvon dutkanprošeavtta Mihá oktavuođas čájeha ahte golmmas juohke njealji sápmelaččas leat vásihan vealaheami earret eará čearddalašvuođa, sohkabeali ja orrunbáikki geažil. 41 proseantta lohket seamma iskkadeamis ahte sii leat vásihan cielaheami máŋgii jagis.
Arenat gos vásihit vealaheami leat seamma arenat gos earát vásihit rasismma: skuvlla/oahpu oktavuođas, interneahtas ja go deaivvadit almmolašvuođain.
2019 čavčča cápmahalai Jon-Richard Sommernes gáhta nalde Romssa guovddážis danne go sus lei gákti badjelis. Olmmái gii časkkii, logai ahte son lea álo háliidan čorbmadii sápmelačča. Sommernes válljii váidit dáhpáhusa, muhto ášši heaittihuvvui dakka maŋŋel danne go Sommernes lei časkán ruovttoluotta su gii fallehii.
Politiijat ja riekteásahus galget sihkkarastit dorvvolaš dili olles riikka álbmogii, ja suodjalit cielaheami ja áitagiid vuostá.
Maŋemus vihtta jagi lea vaššikriminalitehtii guoskevaš áššiid váidin dađistaga lassánan. Dattetge ii leat seamma lassáneapmi das gallis dubmehallet. Antirasisttalaš Guovddáš oaivvilda ahte dubmehallama lassa lea beare allat.
Dákkár dáhpáhusat čájehit ahte vaššicealkámušat ain deattuhuvvojit beare unnán, ja vuoruhuvvojit beare unnán politiijaid bealis.
Rasismma dutkan lea hui váilevaš Norggas. Ovddas kulturministtar Abid Raja lea dáhtton dárkileappot kártet rasismma sápmelaččaid vuostá ja sápmelaččaid cielaheami, ja 2021:s bidje Dásseárvo- ja vealahanáittardeaddji ja Sámediggi johtui dutkanprošeavtta man ulbmil lea kártet nuorra sápmelaččaid vásáhusaid rasismmain ja neahttacielahemiin.
Mii ávžžuhit ođđa ráđđehusa geavahit dán dutkama gávdnosiid vuođđun ovdánahttit politihka ja konkrehta doaibmabijuid mat dustejit rasismma.
Mii fertet buoridit máhtu rasismma birra minoritehtaid ja álgoálbmogiid vuostá oahpaheaddjeoahpuin ja skuvllain.
Ráđđehus ferte lasihit doarjaga sámi álbmoga vealaheami dutkamii, ja álgoálbmogiid ja našuvnnalaš minoritehtaid vásihuvvon rasismma ja vealaheami ráđđeaddinbálvalusaide. Sii fertejit fuolahit ahte ráŋggáštuslága paragráfa 185 čuvvojuvvo, ja galget fállat nuvttá riekteveahki olbmuide geat gillájit áitagiid, vaššikriminalitehta ja rasismma.
Juovlamánu 2020 vásihii 20-jahkásaš Anne Marie Dorp rasismma busses danne go son sámástii ustibiin. Dáhpáhus vuolggahii johtui kampánjja fáddágilkoriin #doarváidál, mii oaččui hirbmat olu doarjaga ja juhkkojuvvui viidát sosiála mediain.
Kampánnja mielddisbuvttii maiddái vuolláičállindoaimma, man organisašuvnnat, valáštallansearvvit ja máŋga Norgga suohkana vuolláičálle.
Go lea sáhka rasismmas, de ii leat doarvái “liikot”, juohkit dahje vuolláičállit. Mii fertet čuožžilit ja vuosttaldit rasismma jus min duohta mihttomearrin lea jávkadit dan.
Sápmelaččaid garra cielaheapmi mii dál oidno, lea fas fasttes duođaštussan ahte mii beare unnán guorrasit dasa ahte dat maid sámi álbmoga miellahtut vásihit, lea rasisma.
Dat ferte nohkat dál.
