Lujávrri sápmelaččain suivadis giđđa vuordagis

– Ollugiidda sáhttá šaddat suivadis giđđa. Dát čuohcá garrasit buohkaide, erenoamážit mánáide. Dál oainnat eat oaččo lágidit kulturdoaluid main leat eambbo go 50 olbmo, ja dat gal lea hirbmat váivi, dadjá Lujávrri kulturviesu direktevra Olga Barudkina.

Lujávrri gielddas ja miehtá Murmánskka guovllus leat bissehan visot almmolaš doaluid koronavirusa geažil.

Dálvvi stuorámus dáhpáhus lea Dálveriemut ja boazodolliid beaivvit, muhto dat eai lágiduvvon dán giđđadálvve. Skuvllat leat maid gidden uvssaid oahppiid várás unnimusat guovtti vahkkui.

• Geahča video:

Ii ovttasge duođaštuvvon koronavirus

Lujávrri čoahkkebáikkis orrot sullii 4000 olbmo, ja vuollel bealli dáin leat sápmelaččat.

Báikkis ii leat duođaštuvvon ovttasge virus. Gielda lea liikká mearridan čađahit doaibmabijuid vai eastadivčče virusa njoammuma.

Murmánskka fylkkas lea ovtta olbmos duođaštuvvon dávda.

– Dilli lea duođalaš. Ruošša federašuvnnas ja máŋgga eará riikkas máilmmis čađahuvvojit sullasaš doaibmabijut. Liikká lea ollugiidda njommon virus, váruha Barudkina.

Ii vuhtto panihkka

Máilmmiviidosaččat lea koronavirus duođaštuvvon eambbogo 460.000 olbmos ja 21.000 olbmo leat jápmán.

Ruoššas ásset 144 miljon olbmo, ja dássái lea The Moscow Times dieđuid mielde 840 olbmos duođaštuvvon korona. Golmmas leat jápmán.

Jus buohtastahttá Norggain gos ásset 5,2 miljon olbmo, de lea koronavirus duođaštuvvon 3.246 olbmos. 14 olbmo leat jápmán

Lujávrris ii vuhtto vuos makkárge panihkka ođđa njoammundávdda geažil.

– Dat mii guoská koronavirusii, de mu mielas dat lea šaddan hysteriija. Muhtimat gávppašit badjelmearálaččat. Dát hysteriija soaitá leavvan sosiálamedia bokte, navdá lujávrilaš lávlu Marina Grunchuk.

Buvdahilduin gálvvut guorranan

Murmánskka gávpogis ledje muhtin gálvvut oalát nohkan buvddain, go olbmot doapmaledje oastit mearihis olu gálvvuid, nugo borramuša ja hivssetbáhpáriid.

Grunchuk ii eisege šiitte koronavirusa váralašvuođa.

– Ferte diehttelasat bassat gieđaid, hárvebut ovttastallat earáiguin ja garvit fitnamis sajiin gos lea olu olmmoš. Dat gal lea dehálaš ja mun goit nie dagange, čilge Grunchuk.

Lujávrri čearddalaš kulturguovddáža direktevra, Tatjana Sečko, gohčoda maid dili duođalažžan.

– Mis ii leat panihkka. Mus goit ii leat. Jus máilmmis lea dakkár váttisvuohta, de mun jurddašan ahte dat lea duohtavuohta. Danne mii čuovvulat rávvagiid mat eastadivčče virusa leavvamis Lujávrris, dadjá Sečko.

Máŋga lujávrilačča ledje maid ovtta gaskka suorganan.

– Ovtta beaivve go moai eamidiin leimme gávppašeamen, de ledje dáppe maid nohkan hivssetbáhpárat ja sihkkunbáhpárat. Maŋit beaivve ledje jo boahtán ođđa gálvvut, himáhallá dulka ja jorgaleaddji Jevgenij Juškov.

Maŋidit válggaid

Ikte hálai presideanta Vladimir Putin iežas álbmogii vuosttaš geardde das rájes go koronavirus vuosttaš geardde duođaštuvvui riikkas mánotbaji dassái.

Sártnistis Ruošša presideanta muitalii ahte sii koronavirusa geažil maŋidit jienasteami mii galggai dollot cuoŋománu 22. beaivve.

Jienasteamis galge olbmot beassat dadjat galgágo vuođđolága rievdadit, nu ahte Putin beasašii čohkkát presideantan gitta jahkái 2036. Son ii bidjan ođđa dáhtona jienasteapmái.

Ruošša eiseválddit leat maid mearridan bissehit buot riikkaidgaskasaš girdimiid bearjadaga gaskaija rájes.

Mannan vahkus giddii Ruošša rájáidis olgoriikalaččaide. Dasa lassin leat Moskvas ásahuvvon sierradoaimmat koronaeastadeapmái. Seammás ávžžuhit olbmuid boarrásit go 65 jagi bissut ruovttus.

Putin julggaštii ahte eisseválddit mákset buohkaide vahkkosaš luomu njukčamánu 30. beaivve rájes, vai olbmot orošedje ruovttuin.