Hopp til innhold

Kalaallit Nunaata nissonat stevdnejit Danmárkku stáhta

67 nissona Ruonáeatnamis, dahjege Kalaallit Nunaatas, gáibidit buhtadusa Danmárkku stáhtas.

Dat geavvá maŋŋá go Kalaallit Nunaatas biddjojedje spiralat máŋga duháha nissonii ja niidii vaikko eai leat diehtánge ahte leat ožžon prevenšuvnna.

Kalaallit Nunaatas gohčodit dan vejolaš álbmotgoddimin, ja Dánmárkkus ges gohčodit dan vearredahkun muhto lei jurddašuvvon buorren áigumuššan.

Vaikko spirala galggai suodjalit nissoniid de dat dávjá dagahii bákčasiid ja traumaid sidjiide.

Nissonat gáibidit 300.000 ruvnno juohkehaččii buhtadussan. Dat geavvá ovdalgo dutkit leat geargan guorahallat ahte leigo lágalaš dahkku bidjat spirálaid nissoniidda.

– Mun oaivvildan ahte gávdnojit doarvái duođaštusat, nu ahte mii sáhttit dál jo dadjat ahte leat geavvan lágarihkkumat, dadjá nissoniid bealušteaddji, Mads Pramming gii lea addán stevdnema stáhtaministtarii Mette Frederiksenii.

Pramming oaivvilda ahte buhtadusášši ja dutkama sáhttet geavvat oktanaga, ja deattuha ahte eanaš nissonat leat eallilan olbmot ja danin eai sáhte guhká vuordit mearrádusa áššis.

Son sávvá ahte Dánmárkku stáhta šállošit ja mieđihit vearredaguid.

Dánmárkku radio (DR) dat lei vuosttaš mii muitalii ođđasa stevdnema birra.

Sisáššiid- ja dearvvašvuođaministtar Sophie Løhde Gurutbellodagas celkkii DR:i dán:

– Lea botnihis lihkoheamis ášši, ja nissoniid muitalusaid čuhcet hirbmosit munnje. Lea dehálaš ahte mii gávnnahat mii dáhpáhuvai, ja danin leage bealátkeahtes dutkiidjoavku guorahallamin dan.

Korte nyheter

  • Máttabálgosiid hearggit vuite heargegilvvuid

    Vahkkoloahpa ledje heargegilvvut suomabeale. Nuorittas, Yli-Kiiminki lahka vuite máttabálgosiid hearggit. Báhkkaluohká vuittii Kenttälä Reijo ja Kaleva Esa heargi Sämpylä. Dan čállá Yle Sápmi.

    Jaakolan Talli heargi, Jukkis, vuittii rabas luohká. Njáhcu ja dipma bána lei stuorra hástalussan gilvvuide, ja muhtin gilvvuid ii lean vejolaš čađahit.

  • Dearvvašvuođabálvalus bohccuid várás ásahuvvo bissovaš ortnegin 

    2024/2025 boazodoallošiehtadusas sohpe Eanandoallo- ja biebmodepartemeanta ja Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi ásahit dearvvašvuođabálvalusa bohccuid várás bissovaš ortnegin.
    Dearvvašvuođabálvalus lea bures váldojuvvon vuostá ealáhusa bealis ja das lea leamaš alla aktivitehta dan rájes go bálvalus álggahuvvui pilohtaprošeaktan guovvamánus 2022.

    Maŋŋel go pilohtaprošeakta evaluerejuvvui, de ledje ovtta oaivilis joatkit bohccuid dearvvašvuođabálvalusain. Dainna eavttuin ahte Stuoradiggi dohkkeha sohppojuvvon šiehtadusa, ásahuvvo Boazodearvvašvuođabálvalus suoidnemánu 1. b. 2024 rájes bissovaš ortnegin, čállá Ávvir.

    – Boazodearvvašvuođabálvalus lea bargan ulbmiliid mielde ja bures dan rájes go pilohtaprošeakta álggahuvvui jagi 2022. Lea buorre oaidnit ahte boazosápmelaččat oidnet ávkki bálvalusas ja ahte dat lea bures vuostáiváldojuvvon. Bálvalus lea dehálaš bagadallan- ja máhtolašvuođaásahus boazodollui, ja mun illudan viidáset ovdáneapmái, dadjá eanandoallo- ja biebmoministtar Geir Pollestad.

  • Moitet go áigot heaittihit Álttá Klinihka beaivekirurgiija fálaldaga

    Maŋŋebárgga mearrida Finnmárkku buohcciviesu stivra galget go heaittihit beaivekirurgiija fálaldaga Álttá Klinihkas.

    Finnmárkku doavttersearvvi jođiheaddji Paul Olav Røsbø moaitá dán go leat mearridan heaittihit fálaldaga albmá gulaskuddama haga. Røsbø ii loga iežas áddet stivrra ákkastallamiid dasa ahte heaittihit dán bálvalusa go dát sáhttá njeaidit luohttámuša dearvvašvuođadoibmii.

    Stivra mearridii ovdabeale juovllaid heaittit dán beaivekirurgiija fálaldaga Álttás.