Mii son dus šaddá?
Olles vuođđoskuvlla rahčá Mette hupmamiin. Apmasiid searvvis son jávohuvvá. Movt galgá nagodit skuvllaid vázzit?
Skuvlajahki manná loahpa guvlui. Buot Mette olbmát hupmet joatkkaskuvllaid birra.
Gosa lea guhtege fárreme? Makkár suorggi galggaše válljet?
15-jahkásaš Mette lea eahpesihkar, ja hui jurdagiid siste.
Son háliida maid álgit joatkkaskuvlii, muhto movt galgá birget amas skuvllas?
Son gii lea gahkká ja muhtomin ii obanassiige nagot hupmat.
«Vuođđoskuvllas ledjen oadjebas go doppe dihte buohkat ahte mun gahkan.»
Olles mánnávuođa dorvvastii Mette lagas olbmuide go ieš darvánii sániide.
Olbmát dihte ahte jus Mette galggai gávppašit, de ferteje sii dan dahkat su ovddas.
Joatkkaskuvllas šattašii Mette birget sihke bearraša ja olbmáid haga.
«Nabai jus mun in oahpásnuva ovttainge?
»
Vaikko lei ollu ballu de goitge bođii Álttá joatkkaskuvlii ohcamuš Máze-nieiddas Mettes.
Hubmás nieiddas darvánaddet sánit
– Ruovttus ledjen mánnán hui šurrái. Dávjá háliidin muitalit buot iežan jurdagiid oktanaga, muittaša 42-jahkásaš mojonjálmmiid.
Vaikko sánit roahkkasadde ruovttus maid, de lei gahkkan vearrámus skuvllas ja amas olbmuid searvvis.
NRK deaivvada Mettiin Álttás, doppe son dál bargá fysioterapevtan. Sus lea isit ja guokte máná.
– Movt dustet álgit joatkkaskuvlii?
Mette geahčastat bisána lásegárbmii.
Dán rádjai lea ságastallan mannan njuovžilit. Mette hupmá gulul. Son lea oahppan ahte nu son ferte, vai ii roahkkasatta humadettiin.
– Dál gal bisánii buot, dadjá siivvožit ja vázzila gievkkanii.
«Eatni ja áhči haga in livčče goassege birgen.»
«Soai leaba álo muitalan munnje ahte mun máhtán ja sáhtán bargat justte dan maid ieš háliidan ja nagodan.»
Nana doarjja ruovttus dagahii ahte Mette goitge duosttai alcces luohttit. Son čađahii vuosttaš jagi Álttá joatkkaskuvllas.
– Vuosttaš jagis juo gorgŋo mu árvosánit máŋggain cehkiin, dadjala son ja moddje dakkár moji mii čuvge olles lanja.
Joatkkaskuvllas beasai ieš stivret goas galggai ovdanbuktit skuvlabargguid. Nu su mielas lei hui vuogas.
– In dárbbašan ovdanbuktit bargguid earáide jus iežan mielas in orron nagodeame, muitala Mette.
Isit, Eivind Sakariassen, ii loga gullan eamida gahkkamin jur beare máŋgii. Mette geahččá hálooivviid sutnje.
– Veaháš eanet gal go jur dušše moatte geardde, jearrala Mette bohkosemiin.
Isit ii vástit, dušše geahččá ráhkislaččat eamidasas ja joatká:
– Inge muitte goas vuosttaš gearddege gullen du gahkkame. Ii dat lean dat mii mearridii liikostin go dutnje, dadjá isit, iige luoitte eamidis čalmmis.
Nuppe geahčen Norgga, Oslos, deaivvada NRK ges gis 24-jahkásaš Halvoriin. Son maid gahkká.
Su ságastallan ii mana seamma njuovžilit go Mette.
Halvor darvánaddá sániide, muhto dat ii oro vuorjame su.
«Gahkkan lea šaddan munnje nu lunddolaš.»
Njealját luohkás fuomášeigga váhnen guovttos ahte Halvor Schultz gahkká. Nu soai ozaiga skuvlla bokte sutnje logopeda veahki.
Halvoris lei lihkku ja lea beassan geahččalit ollu iešguđetlágan vugiid movt birget gahkkamiin.
– Hypnotisevra lei erenoamáš vásáhus. Muhto ledjen várra beare nuorra dalle, boagusta Halvor.
Son muitala iežas nohkkan juohke háve go hypnotisevra bargagođii.
15-jahkásažžan geahččalii Halvor neavttašeami.
Danne ozaige joatkkaskuvlii, musihkka-, dánsun- ja drámáohppui.
Vaikko Halvor Schultz muhtomin ain šaddá rahčamiin oažžut sániid olggos, de lea son válljen dakkár barggu mii gáibida ahte son nagoda hupmat stuora lávddiid alde.
Son lea neavttár.
Buot Halvora rollat leat maid gahkkát, muhto dušše jus Halvor ieš gahkká neavttašettiin.
Gieskat geigejuvvui sutnje bálkkašupmi teáhterfestiválas «Buoremus dievdoneavttár».
GEAHČA: Halvor Schultz (stábat báiddiin) ja Pierre Moullier neavttašeaba «No One» teáhteris.
Halvor lea ilus go jury ii namuhan gahkkama iežaset ákkastallamis. Sii ledje baicca oaidnán su neavttašančehppodaga.
Nuorra neavttár muitala iežas gahkkat lávdde alde maid. Dalle son dušše gahkká dassážii go sátni fas luovvana, ja joatká das.
– Muhtomin lonuhan dan sáni masa jáhkán iežan roahkkasit. Lea hui buorre go mánusčálli dan diktá dahkat, čilge Halvor.
Su stuorimus niehku lea eallit neavttašemiin, vaikko lohkáge lossadin vuolgit auditioniidda.
– Auditionis šaddá improviseret, ja dalle lea váttis njuovžilit hupmat, muhto ii mihkkege leat veadjemeahttun, čilge Halvor movttegit.
Muhtomin Halvor ádjána hui guhká muitalit dan maid áigu. Dalle lea buoremus dušše guldalit ja suovvat su loahpahit iežas cealkagiid.
«Vearrámus lea jus earát boagustit.»
«Buoremus lea jus mun ieš beasan muitalit.»
«Ále árvádala dan sáni maid mun áiggošin dadjat.»
Ieš eaiggádušan iežan historjjá
Mette lea ovtta oaivilis Halvoriin.
– Lea lossat go earát árvádallet maid áiggošin dadjat. Ja maiddái jus oainnán ahte sii vigget iežaset njálmmiin mu veahkehit hupmat, čilge Mette Hætta Sakariassen.
Son háliida čájehit mánáide ja nuoraide ahte ii gahkkan dárbbaš leat hehttehussan. Danne searvá NRK jearahallamii.
– Ja mun háliidan ieš muitalit iežan historjjá, dadjá son.
Dan son lea ovdal maid dovdan.
Maŋemus skuvlajagi vuođđoskuvllas lei Mette oránša russa. Son válljii ieš alcces nama: «Scatgirl».
Dien áiggi lei «Scatman John» aitto beakkehan miehtá máilmmi. Son lei amerihkálaš artista ja lávllui scat-lávlagiid. Sánehis musihkkašlája. Gaskkohagaid «Scatman John» dajahalai.
Dajahusat ledje dan birra ahte son lea gahkká.
– Mun maid háliidin ieš muitalit earáide ahte mun gahkán. Dainna lágiin ieš eaiggádušan iežan historjjá, čilge Mette.
Son muittaša russaáiggi suohtas áigin, ja ii muitte iežas hárddahallan oktiige.
– Jáhkán ahte lea buoremus jus olmmoš ieš muitala dan birra. De eai dárbbaš earát imaštallat manne son Mette nie hupmá, dadjá son.
Nuohtta veahkeha
Dovddus artista Sebastian Zalo lea čužžon moanát lávddiin.
«In leat goassege gahkkan lávllodettiin. Nuohtta veahkeha. »
Nu son jáhkká oallugiid earáid maid dovdat. Sebastian lea gahkkan dan rájes go hupmagođii.
«Lea dehálaš ahte dus lea jáhkku dasa maid áiggut muitalit.»
«Ii ábut bisánit muitaleames vaikko gahkká. Ferte beare čađahit gahkkama ja joatkit.»
Son ipmirda ahte ii leat lihka álki buohkaide dahkat seamma ládje go son, muhto son gal láve maid boagustit jus oktage boagusta go son gahkká. Ja de son joatká fas muitalit dan maid lei álgán.
– Jus don balat gahkkamis, de fertet dan guorahallagoahtit álggos. Ahte manne nu hirbmadit das balat, čilge Sebastian Zalo.
Skuvllat dubmejit mánáid
Norsk interesseforening for stamming og løpsk tale (NIFS) jođiheaddji Jon-Øivind Finbråten muitala ahte olbmot dihtet beare unnán gahkkama birra, ja dat sáhttá stuora vahágin šaddat mánáide.
«Mánát ja nuorat vásihit ahte oahpaheaddji navdá sin leat hejot ráhkkanan go eai nagot jitnosit ovdanbuktit bargguid. »
«Earát ges lonuhit sániid maidda jáhkket iežaset darvánit. De ges sáhttá oahpaheaddji navdit ahte sii eai leat sátneriggát, go geavahit seamma sániid máŋgii.»
Jon-Øivind bargá ieš logopedan. Son válljii dán barggu danne go ieš maid lea gahkká ja oinnii man unnán logopedat ledje dalle go ieš dárbbašii dan veahki.
Mette H. Sakariassen maid lea vuohttán ahte lea logopeda váili, iige leat goassege ožžon sis veahki.
Áidna fálaldat maid Mette oaččui dalle, lei Troanddimis. Nie guhkás ii arvan vuolgit.
«Iige diet fálaldat lean sámegillii. »
Son lea áiggi mielde ieš gávnnahan vugiid mat leat veahkkin.
«Earret eará gávnnahin ahte ferten hárjehallat hupmat olbmuid čalmmiid ovddas.»
«Jus in bággeš iežan hupmat de in ovdán goassege. »
Dál láven logaldallat vaikko man stuora joavkkuide.
Muhtomin Mette gahkká, muhtomin ii.
Dan botta go NRK Sámiin humada de gahkká hui hárve.
– Dál mun dieđus veaháš eanet konsentreren go don jearahalat mu, dadjala son stuora mojiin ovdalgo seavvá munnje.
– Giitu go fitnet, čurvesta vel Mette Hætta Sakariassen.
Mii lea gahkkan/vavddadeapmi?
Gahkkan lea hupmanváddu. Go it nagot hupmat njuovžilit.
Sáhtát humadettiin:
- geardduhit jietnadagaid.
- guhkidit jienaid.
- ... dahje hupman sáhttá bisánit dakko gokko ii galggaše.
Gahkkan-beaivi
Golggotmánu 22. beaivvi lea riikkaidgaskasaš gahkáidbeaivi.
– Olbmuin lea vuos beare unnán diehtu ja máhttu gahkkama birra. Danne lea dehálaš čalmmustahttit dán beaivvi, muitala logopeda Jon-Øyvind Finbråten.
Čájehuvvo dutkamiin ahte mánáide ja nuoraide lea dehálaš oaidnit ja gullat ovdagovaid, geat hupmet nu movt sii.
Duohta vai ii?
- Olmmoš gahkká danne go lea balus.
BOASTUT! Sii, geat gahkket, eai leat eanet balus go earát. Muhto sii sáhttet šaddat balus jus gahkkagohtet humadettiin.
- Sii, geat gahkket, sáhttet heaitit gahkkamis jus beare humaše siivvubut.
BOASTUT! Jođánis hupman ii dagat gahkkama. Muhtuniid sáhttá veahkehit siivvubut hupmat, muhto lea duođai váttis.
- Lea juoga boastut sin njálmmis dahje njuokčamis.
BOASTUT! Buot lea nu movt galgá njálmmis ja njuokčamis.
- Sii, geat gahkket, leat suorggahuvvon mánnán.
BOASTUT! Eatnasat leat árben gahkkama iežas sogas. Máttaráddjá soittii leat maid gahkká?
Dieđut
- Máilmmis leat 70 milj. olbmo, geat leat gahkát.
- Eatnasiin álgá gahkkan mánáidgárdeagis.
- Muhtumat besset eret gahkkamis, earáin ges bistá eallinagi.
- Gahkkan sáhttá rievddadit áiggis áigái/dilálašvuođas dilálašvuhtii.
- Leat eanet bártnit go nieiddat geat gahkket.
- Dutkit eai vel dieđe manne muhtun gahkká. Oaivvildit ahte sáhttá čuovvut soga.
