Amnesty cuiggoda Norgga: Kolonialisma ja sámi beroštumiid duolbman

Les saken på norsk.

Amnesty International ja Sámiráđđi almmuhit odne raportta «Vuoiggalaš nuppástus vai “ruoná kolonialisma“».

Raporttas daddjo ahte go váilu láhkaortnet mii suddje eamiálbmogiid vuoigatvuođaid, de dat buktá stuorra hástalusaid cakkadettiin dálkkádatnuppástuvvama.

– Ruoná molsašupmi ovddiduvvo dávjá čoavddusin, mii adnojuvvo buot buoremussan searvevuhtii. Muhto eamiálbmogiid hárrái sáhttá dát duođaid mearkkašit čiegus ávkin atnima, dadjá Sámiráđi presideanta Per-Olof Nutti.

– Stáhta beahttá

Raporttas leat dát guovllut vuolggasadjin:

• Fovse bieggafápmoprošeavttat
• Raavrhjohkii ​plánejuvvon nihkkelruvke Ruoŧa bealde
• Minerálaroggan Giehtaruohttasa guovllus Suoma bealde

Dát áššit čájehit mo stáhtat behttet sámiid vuoigatvuođaid suodjaleami oktavuođas, raportta dieđuid mielde.

Gaskavahkku čájehii Amnesty vuostemiela Romssas:

Lágat ja njuolggadusat eai sihkkarastte sidjiide vuoigatvuođa guorahallat áššiid, mat gusket sidjiide ja sin miehtama hárrái.

Boađusin das leat guhkilmas riiddut, garra deaddu árbevirolaš ealáhusaide ja stuorra noađđi sidjiide, geaidda dat guoská, oaivvilda Amnesty Norga.

– Dán golmma riikka lágat eai suddje sámi guovlluid eatnamiid ja čáziid sisabahkkemiid vuostá doarvái bures, ja min mielas dat váikkuha sin vuoigatvuođaide eamiálbmogin, ja dalle maid sin olmmošvuoigatvuođaide, dadjá Amnesty Norgga váldočálli John Peder Egenæs.

Dát bođii jo ovdan Norgga olmmošvuoigatvuođa institušuvnna raporttas 2021:s.

– Dálkkádatnuppástuvvamat ja energiija nuppástuhttin eai galgga dagahit álgoálbmogiid vuoigatvuođaid ovdii. Lea hui stuorra várra ahte olmmošvuoigatvuođarihkkumat fas dáhpáhuvvet jos mearridanproseassat eai buorrán, lohká Egenæs.

– Fertejit oahppat Fovses

Norgga bealde namuhuvvo dávjá Fovse-ášši ovdamearkan go lea sáhka erenoamáš duođalaš sámi vuoigatvuođaid rihkkumis, ja áššin dás leage soahpameahttunvuohta maid guokte bieggafápmorusttega Fovses Trøndelágas leat dagahan.

Vaikko vel ášši lea ožžon olu fuomášumi, de ii oro stáhta das oahppan, čuožžu raporttas. Erenoamážit go leat plánen čieža bieggafápmorusttega ja 600 bieggaturbiinna cegget Čorgaša orohatguovlluide.

– Norga ferte oahppat Fovse-áššis. Jos eai, de soaitit fas rihkkut olmmošvuoigatvuođaid, lohká váldočálli.

Son oaivvilda ahte Norggas, Ruoŧas ja Suomas lea oktasaš ovddasvástádus sihkkarastit sámi kultuvrra boahtteáiggi.

– Mii eat sáhte diktit fossiila energiija nuppástuhttima boahtit earáid vuoigatvuođaid ovdii. Dat mii ain orro dáhpáhuvvamin, lea ahte vilpot álgoálbmotguovlluide ozadettiin čovdosiid ruonámolsašupmái.

Son oaivvilda ahte eamiálbmogiid sierra vuoigatvuođat eai váldojuvvo doarvái bures vuhtii.

– Fertet geavahit sihke áiggi ja ruđa duohta ja buori gulahallanprosessii ja gulaskuddanprosessii, háhkat doarvái resurssaid vai beaktilit sáhttet searvat ráđđádallamiidda ja miehtama oččodettiin, ja dáid olis sáhttet de proseassat vásihuvvot ahte dáhpáhuvvet eamiálbmogiid vuoigatvuođaid mielde.

Maiddái Sámiráđi presideanta lea čielggas.

– Mii fertet árrat beassat searvat proseassaide, ja dalle mii sáhttit juohkit daid dieđuid mat mis leat daid guovlluid birra. Sii fertejit vuhtiiváldit min, ja dat lea dehálaš vuolggasadji, lohká Nutti.

Dárbbašit buoret láhkaortnega

Jos sámiid vuoigatvuođat galget vuhtiiváldot ruoná molsašumis, de gáibida Amnesty ja Sámiráđđi ahte Norga, Ruoŧŧa ja Suopma dál dahket juoidá.

– Deháleamos dál lea ahte sii, geaidda ášši guoská njuolgga, duođaid besset leat mielde mearrádusaid dahkamin, lohká Egenæs.

Ii sáhte čađahit ovttage prošeavtta sámi guovlluin jus guoskevaš vuoigatvuođalaččat eai mieđit dasa, dan nu gohčoduvvon friddja, dieđihuvvon ovddalgihtii miehtama mielde, oaivvildit Amnesty ja Sámiráđđi:

«Rievttalaš energiijamolsun sáhttá dušše dáhpáhuvvat go stáhtat geatnegahttet iežaset ahte eai badjelgeahča eamiálbmogiid vuoigatvuođaid ja ahte fátmmastit sin mearrádusproseassaide. Jos dán eai válddeš duođas, de sáhttá historjjálaš marginaliseren ja koloniseren joatkašuvvat».

NRK lea bivdán norggabeale ráđđehusas vástádusa. E-poastta bokte vástida Energiijadepartemeantta stáhtačálli Elisabeth Sæther:

«– Háliidan deattuhit ahte sámiid vuoigatvuođaid áimmahuššan lea dehálaš ja lea guovddážis konsešuvdnameannudanproseassas. Ráđđehusa Fovse-ášši vásáhusat čuovvoluvvojit, earret eará doaibmabijuid barggu bokte. Go eat leat vel lohkan raportta, de eat sáhte kommenteretge dan sisdoalu dađi eanet.»